Rakennustyömaan räjähdysonnettomuuden tutkinta: Yhteistoiminnallisten suururakoiden kattavan turvallisuustyön toteutuksessa onhaasteita

”Yleisen turvallisuuden kannalta tutkinnan yksi johtopäätöksistä on, että kaupunki – ja taajama-alueilla louhintatöissä tapahtuneet hallitsemattomat räjähdykset ovat suuri henkilövahinkoriski ”, toteaa tutkinnanjohtaja Timo Naskali.

”Onnettomuustutkintakeskus on tutkinut aiemmin vuonna 2006 ja 2012 sattuneet Friisilän ja Matinkylän louhintatyömailla sattuneet onnettomuudet. Molemmissa loukkaantui ihmisiä ja materiaaliset vahingot olivat mittavia. Keskeisiksi tekijöiksi onnettomuuksissa nousivat työmaan ahtaus, työtavat ja omavalvonta sekä räjähteiden käsittely. Nyt tutkitussa Laakson sairaalan onnettomuudessa ehkä keskeisin havainto oli yhteistoiminnallisten suururakoiden kattavan turvallisuustyön organisoinnin hankaluus, kun toimijoita, suunnitelmia sekä ohjeita on paljon, ja näitä on vaikea harmonisoida keskenään.Aikaisempien tapahtumien käsittely oli heikentänyt rakennustyömaan osapuolten vuorovaikutusta. Kentän panostuksen yhteydessä tapahtuneesta poikkeamasta, räjähteiden joutumisesta väärään paikkaan, ei ilmoitettu hankkeen ilmoitusmenettelyillä”, lisää Naskali.

Rakennustyömaan räjähdysonnettomuuden välitön syy oli noin kaksi kuukautta ennen onnettomuutta väärään paikkaan joutunut ja sinne jäänyt räjähde. Kaikkea räjähdettä ei ollut saatu pois, mutta tieto tästä jäi rajatun henkilöryhmän tietoon, eikä välittynyt toimijoille. Louheen poisviennin jälkeen räjähdekenttää siistittäessä kaivinkoneen iskuvasaralla välittyi vasaran isku ja räjäytti piilossa olleet dynamiitit.

”On todettava, että vaikka yhteistoiminnallisten suururakoiden kattavan turvallisuustyön toteutuksessa on haasteita, työntekijöihin liittyvän työturvallisuuden toteutumisesta oli huolehdittu hyvin. Ongelma oli enemmän isommassa kokonaisuudessa, jolloin yksittäisiä vaarallisten töiden, kuten louhinnan jälkeisen iskuvasaroinnin, vaiheiden riskien arviointi jäi tekemättä ja myös osapuolten välisessä vuorovaikutuksessa ja tiedonkulussa oli kitkaa. Räjäyttäminen ja räjähdysaineen kuljetus on Suomessa vahvasti säänneltyä esimerkiksi kuljetuksissa ja säilytyksissä, mutta kun räjähdysaineet siirretään työmaan sisällä, eivät samat ohjeet ja säädökset päde eli hyvin yksinkertaistettuna työmaalla räjähdeainetta tai dynamiittia voi kuljettaa, vaikka kaivinkoneella paikasta toiseen ilman, että siihen on selkeää ohjetta ”, toteaa Naskali.

”Kun on paljon louhetta räjäytyksen jälkeen, on mahdotonta tietää, jäikö jotakin räjähtämättä. Kenttä voi olla toistakymmentä metriä syvä. Tällöin kaikilla toimijoilla ja työntekijöillä pitäisi olla selkeät toimintatavat ja menetelmät räjähtämättömien panosten varalta. Tiedonvälitys ja erityisesti poikkeamista ilmoittamisen tärkeys korostuu tässä ”, lisää Naskali.

Onnettomuustutkintakeskus antaa tutkinnan seurauksena kolme turvallisuussuositusta, jotka koskevat yhteistoiminnallisten urakkamuotojen turvallisuusjohtamisen hyvien käytänteiden edistämistä, rakennustyömaan onnettomuusriskien suunnitelmallista tunnistamista ja hallintaa sekä räjähteiden käyttöön liittyvien työvaiheiden suunnittelua ja riskien huomioimista työmailla.

​Linkki tiivistelmään ja tutkintaselostukseen 

​Linkki tutkinnan esittelyvideoon (YouTube)Avautuu uuteen välilehteen​

Lisätiedot:

Tutkinnanjohtaja Timo Naskali, puh. 02951 50740