Y2024-03, Räjähdysonnettomuus rakennustyömaalla Helsingissä 9.8.2024

Helsingissä kaupunkialueella sijaitsevalla rakennustyömaalla tapahtui suunnittelematon räjähdys 9.8.2024. Erikokoisia kiviä sinkoutui räjähdyksen voimasta sekä työmaa-alueelle että sen ulkopuolelle aina noin 300 metrin etäisyydelle asti. Räjähdyksen vaikutusalueella oli useita ihmisiä. Kaksi työntekijää loukkaantui vakavasti kivien osumista. Onnettomuudesta aiheutui aineellisia vahinkoja sekä vaaraa työmaalla ja sen ympäristössä.

Rakennushankkeessa oli paljon louhintatyötä ja siten useita satoja räjäytyksiä. Yli kaksi kuukautta ennen onnettomuutta panostettiin yhtä räjäytettävistä kentistä. Kentän panostustyön yhteydessä räjähteitä kentälle siirrettäessä dynamiittipatruunoita joutui väärään paikaan, niin kutsuttuun harvareikäirtiporauslinjaan. Räjäytystyöntekijät saivat poistettua osan patruunoista. Tapahtuneesta vahingosta ei tehty rakennushankkeen käytäntöjen mukaista ilmoitusta, eikä räjäytyssuunnitelmaan lisätty tietoa väärään paikaan mahdollisesti jääneistä räjähteistä. Tietoa vahingosta jaettiin suullisesti, mutta asia jäi rajatun henkilöryhmän tietoon. Panostusvaiheessa kadonneiden räjähteiden varmistaminen jäi hoitamatta loppuun.

Väärään paikaan jääneet dynamiittipatruunat eivät räjähtäneet, kun viereinen kenttä räjäytettiin pari päivää myöhemmin. Alueella tehtiin vielä kaksi pientä tasauslouhintaräjäytystä, minkä jälkeen räjäytetty kenttä tyhjennettiin louheesta ja kivimurskasta kesän aikana. Kentän tyhjennyksen aikana louheen seassa ei havaittu räjähteitä tai niiden osia.

Louheen poiston jälkeen havaittiin, että kallio ei ollut kauttaaltaan irronnut harvareikäirtiporauslinjan myötäisesti. Kiinni jääneet kohdat päätettiin irrottaa kaivinkoneeseen kiinnitetyllä iskuvasaralla. Sillä työskentely aloitettiin onnettomuutta edeltävänä päivänä. Onnettomuus tapahtui iskuvasaroitaessa kohtaa, jossa piilossa olleet dynamiittipatruunat olivat.

Suurta rakennushanketta toteutettiin allianssimallilla. Kyseessä on yhteistoiminnallinen urakkamuoto, jossa hankkeen osapuolet vastaavat projektin suunnittelusta ja rakentamisesta sekä jakavat riskit ja hyödyt. Maanalaiset ja maanpäälliset louhintatyöt toteutettiin alaurakka-allianssin työnä, ja ne jakautuivat kahdelle eri toimijalle. Useiden vaaratilanteiden takia maanpäällistä louhintaa tekeviä henkilöitä vaihdettiin päätyen lopulta tilanteeseen, jossa louhinnoista vastannut yritys hankki työt ulkopuolisilta louhintayrityksiltä. Louhintatyötä alihankintana toteuttanut joukko muodostui useasta pienestä osakeyhtiöstä. Usean suuren toimijan turvallisuuskulttuurien yhteensovittaminen ja allianssin integraatio siinä eivät täysin onnistuneet. Aikaisempien tapahtumien käsittely oli heikentänyt rakennustyömaan osapuolten vuorovaikutusta. Kentän panostuksen yhteydessä tapahtuneesta poikkeamasta räjähteiden joutumisesta väärään paikkaan ei ilmoitettu hankkeen ilmoitusmenettelyillä.

Isot rakennushankkeet ovat aikataulutettuja ja aikapaineisia. Talous ohjaa toimintaa, ja alihankinta on ketjutettua. Työmailla on monia toimijoita ja töitä tehdään samanaikaisesti. Työtapaturmiin, altistumisiin sekä kuormituksiin keskittyvä työturvallisuustoiminta ja vaarallisten töiden, kuten räjäytystöiden, suunnittelu erillään ei aina riitä rakennustyömaan aikaisten onnettomuusriskien tunnistamiseen ja hallitsemiseen.

Räjäytystyöt ovat vaarallisia töitä, ja pääosin vahvasti säädeltyjä. Kaikkia työvaiheita ei kuitenkaan säädellä yksityiskohtaisesti. Räjäytystyöntekijöiden vastuulla on päättää työmaalla tehtävien räjähteiden siirtojen toteutustavat ja mahdollisesti räjähtämättä jäävien räjähteiden etsimisen menettelyt. Molempiin työvaiheisiin liittyy riskejä. Räjähteitä voi päätyä väärään paikkaan ja räjähtämättömiä voi jäädä löytämättä. Räjähteitä voi olla räjäytetyllä kentällä tai poiskuljetettavan louheen seassa. Louhituilla alueilla tehtävissä porauksissa ja iskuvasaroinneissa sekä louheen murskaamisessa on suunnittelemattoman räjähdyksen riski. Suomessa on tapahtunut näihin työvaiheisiin liittyen vakavia onnettomuuksia, mukaan lukien kaksi työpaikkakuolemaa. Onnettomuuden riskit kasvavat, kun louhintaa tehdään keskellä kaupunkialuetta.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että

1. Rakennustietosäätiö laatii ohjeistuksenyhteistoiminnallisten urakkamuotojen turvallisuusjohtamisen hyvistä käytänteistä.
2. Rakennusteollisuus RT ja pelastuslaitostenkumppanuusverkosto laativat ohjeistuksen rakennustyömaan onnettomuusriskiensuunnitelmalliseen tunnistamiseen ja hallintaan.
3. Infra ry:n Louhintajaosto ja Työturvallisuuskeskusvarmistavat, että hyvät käytänteet on koottu ohjeiksi ja sisällytettyerilaisiin mallipohjiin siten, että kaikki räjähteiden käyttöön liittyvät työvaiheet suunnitellaan niihin liittyvä riski huomioiden.