C6/2006M Matkustaja-autolautta MS NORDLANDIA, törmäys laituriin Tallinnan satamassa 28.10.2006

Suomalainen matkustaja-autolautta MS NORDLANDIA oli lähtenyt Helsingistä Tallinnaan 28.10.2006 klo 08.00. Sää oli lähdössä hyvä. Sekä Viron että Suomen ilmatieteen laitokset olivat ennustaneet Suomenlahdelle myrskyä; lännen ja luoteen välistä tuulta 20–25 m/s. Matkan aikana tuuli yltyi. Paremman sään odottelusta ei keskusteltu.

Lähestyttäessä Tallinnaa NORDLANDIAn komentosillalla olivat aluksen päällikkö, vahtipäällikkö ja ruorimies. Aluksen tuulimittari osoitti tuulen olevan luoteesta ja nopeuden yli 20 m/s. Myös yliperämies saapui komentosillalle ja päällikkö kertoi hänelle tilanneensa hinaajan.

Päällikkö ohjasi aluksen komentosillan vasemmalla siivellä olevassa ohjauspaikassa satama-altaaseen normaalia suuremmalla nopeudella. Hän yritti käyttää hinaajaa avuksi. Laituroinnissa aluksen keula osui laiturirakenteisiin.

NORDLANDIAn keulaosa aluksen vasemmalla puolella sai vaurioita osuessaan laiturin törmäysvaimentimeen (fenderiin). Satamalaitteista laiturin törmäysvaimennin (fenderi) ja katettu matkustajasilta vaurioituivat. Törmäys laituriin ei johtanut henkilövahinkoihin eivätkä vauriot vaarantaneet aluksen turvallisuutta satamassa.

NORDLANDIAn lähestyi satamaa ja törmäsi laiturin rakenteisiin aluksen suorituskyvyn ylittäneissä tuuliolosuhteissa. Aluksen päällikölle ei ollut tuotettu tietoa aluksen operointirajoista.

NORDLANDIAn satamaantulon vauhti, ajolinja ja etukäteiskeskustelun puute viittaavat perinteiseen ja vakiintuneeseen toimintatapaan hyvissä sääolosuhteissa. Olosuhdetekijöiden huomioonottaminen näkyy lähinnä aluksen kovassa vauhdissa, jolla pyrittiin hallitsemaan tuulen vaikutusta.

Varustamolla ei ole vakiomenetelmiä laiturointiin. Jokainen päällikkö joutuu itse kehittämään omat rutiinit. Tällöin komentosiltayhteistyön kannalta olennainen etukäteiskeskustelu työnjaosta ja viestinnästä vaikeutuu tai se puuttuu kokonaan. Samaten hinaajien kanssa tulisi olla yhteinen, ennalta sovittu toimintasuunnitelma. Vallitsevan käytännön mukaan rutiinit saavat olla erilaisia samassa varustamossa ja pääliköiden vaihtuessa jopa samalla aluksella.

Vastuu satamaohjailusta on osoitettu yksin päällikölle, mutta hänet on jätetty vaille päätöksenteon tukea. Satamaohjailun olosuhderajoja ei ole määritelty, eikä hallintalaitteille ole minimivaatimuksia.

SOLAS-yleissopimuksen sääntöä matkustaja-aluksen operointirajoista ei ole sovellettu satamaohjailun tuulirajoihin. Merenkulkulaitos ei ole vaatinut tätä varustamoilta. Operointirajojen perusteella voidaan määrittää alusten satamakohtaiset tuulirajat. Laivapäällystölle voidaan koulutuksessa antaa valmiudet satamaohjailuun ainoastaan aluksen operointirajojen puitteissa. STCW-yleissopimuksen koulutusvaatimusten ylimalkaisuudesta johtuu, että laivapäällystön nykyinen koulutus ei sisällä riittäviä valmiuksia satamaohjailun hallintaan. Operointirajat antavat STCW:n tavoitteille aluspäällystön osaamistasosta satamaohjailussa toteuttamiskelpoiset ja realistiset puitteet.

Tutkintalautakunta on antanut kaksi turvallisuussuositusta merenkulkulaitokselle ja yhden varustamoille. Kaikki suositukset liittyvät SOLAS-sopimuksen vaatimukseen alusten operatiivisista rajoista ja niiden määrittämisestä satamaohjailuun.

C6/2006M Tutkintaselostus (pdf, 3.96 Mt)