S2/2004M Kotimaan matkustaja-alusliikenteen turvallisuus

Kotimaan matkustaja-alusliikenteen onnettomuuksista tehdyt tutkinnat ovat osoittaneet, että turvallisuuskulttuurissa on vielä runsaasti piirteitä, jotka sopivissa yhteyksissä voivat muodostaa turvallisuusriskejä eri tilanteissa.

Tutkitut onnettomuudet osoittavat, että puutteelliset tiedot ja eräät vääränlaiset perinteet ovat vaikeuttaneet hyvän turvallisuuskulttuurin syntymistä osassa varustamoista. Niin kaluston turvallisuustaso kuin miehistön osaaminen on ollut kirjava. Kotimaan matkustaja-alusten liikennöintiä määrittelevä yhtenäinen ohjeistus puuttuu. Kotimaan matkustaja-alusliikenne on huomattavan laajaa ja sen matkustajamäärät ovat olleet viime vuosina kasvussa. Siitä huolimatta, että on tapahtunut useita pienehköjä onnettomuuksia, ei tämän liikennöinnin ohjeistukseen, valvontaan eikä turvallisuustason nostamiseen ole kiinnitetty riittävää huomiota.

Nykyinen aluskanta on suhteellisen iäkästä. Se on sekä rakennusmateriaaliltaan että varustukseltaan hyvin vaihtelevaa. Aluskannan kirjavuuden pääsyynä on se, että lainsäädäntö antaa mahdollisuuden erilaisten ja eritasoisten alusten liikennöintiin samoilla vesialueilla. Samasta laiturista voi lähteä samaan kuljetustehtävään hyvin eri tavalla varustettu alus. EU-direktiivi, jonka vanhoja (pituudeltaan yli 24 m) aluksia koskeva siirtymäsäännös tulee voimaan asteittain 1.7.2006 lukien, tulee entisestään suurentamaan alusten laite- ja turvallisuuseroja. Olemassa olevien alle 24 metristen alusten osalta turvallisuuteen ja alusten rakenteisiin liittyvät säädökset jäävät edelleen sekaviksi ja mahdollistavat erilaisia tulkintoja.

Matkustajien turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä alusten varustelun ja rakenteen lisäksi ovat miehistön ammattitaito ja pelastusviranomaisten toimintavalmius poikkeamatilanteissa. Kaikkien aluksella työskentelevien on osattava ja kyettävä toimimaan suunnitellusti matkustajien turvallisuuden takaamiseksi kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa.

Vähäisten henkilövahinkojen määrä sekä suhteellisen pienet aineelliset vahingot tähänastisissa onnettomuuksissa ovat saattaneet tuudittaa siihen virheelliseen uskoon, että nykyinen turvallisuustaso olisi riittävä. Kaikissa tutkituissa onnettomuuksissa hallitsevina tekijöinä ovat olleet inhimilliset tekijät. Operointitapojen kehittäminen ja päivittäminen on onnettomuustutkinnan havaintojen perusteella tarpeellista.

Tämän turvallisuusselvityksen perusteella tutkijat suosittavat merenkulkulaitokselle ja varustamoille turvallisuusjohtamisjärjestelmien edelleen kehittämistä ja niiden vaatimista kaikilta kotimaan matkustaja-alusliikenteen aluksilta. Teknisten vaatimusten modernisoinnin yhtenä esteenä on se, että nykyisessä lainsäädännössä ei ole riittäviä valtuussäännöksiä. Liikenne- ja viestintäministeriölle suositetaan lainsäädännön uudistamisesta pikimmiten. Lisäksi turvallisuussuosituksissa ehdotetaan miehitysmääräysten ja pelastusvälineiden kehittämistä sekä AIS-lähetin/vastaanotin vaatimista kaikkiin sellaisiin matkustaja-aluksiin, jotka liikkuvat VTS-järjestelmän kattamilla alueilla. Myös viranomaisyhteistyön kehittämiseen koulutuksessa kiinnitetään huomiota.

Turvallisuusselvityksen liitteenä on malleja ja ohjeita turvallisuusasenteiden ja -kulttuurin parantamiseksi.

S2/2004M Tutkintaselostus (pdf, 2.02 Mt)