M2018-03 Konttialus MV Priamoksen (AG) ajautuminen matalikolle Kotkan edustalla 12.9.2018

Konttialus MV Priamos (AG) oli lähtenyt matkaan hinaaja Viikarin avustamana 12.9.2018 HaminaKotka Satama Oy:n Mussalon sataman C-laiturista. Hinaaja Viikari on niin sanottu konventionaalinen hinaaja, jonka ohjailuominaisuudet ovat rajoitetummat verrattuna niin sanottuihin ASD-hinaajiin (Azimuth Stern Drive). Hinaaja Viikari avusti M/V Priamosta puskemalla. MV Priamos oli peruuttamassa ja kääntymässä väylälle sataman edustalla, kun sen perä törmäsi jääpoijuun. Aluksen peräsin ja potkuri vaurioituivat törmäyksessä, jolloin alus menetti ohjailukykynsä ja ajautui tuulen painamana lopulta matalikolle.

Onnettomuuden aikana alueella puhalsi voimakas puuskittainen tuuli länsilounaasta. Satama-alueelta ei ole saatavissa tuulitietoja, vaan luotsatessa joudutaan turvautumaan alueella olevien Ilmatieteen laitoksen sääasemien tuulitietoihin. Satamalla ei ollut alusliikennettä koskevia tuulirajoituksia. Tutkinnassa tehdyn kyselyn tulos osoitti, että useilla satamilla ei ole tuulirajoituksia eikä haluta rajoittaa sataman liikennettä, vaan niissä luotetaan päälliköiden ja luotsien harkintaan.

MV Priamoksen päällikkö oli kovan tuulen vuoksi tilannut hinaajan avustamaan lähdössä. Hän ei ollut määritellyt hinaajan tyyppiä. Hinaajien tilaajat eivät yleensä kiinnitä huomiota hinaajan ominaisuuksiin. Satama on määritellyt hinaaja-avustusta varten hinaajien vähimmäisvaatimukset, mutta ei aseta käyttöpakkoa eikä avustustapaa. Aluksen päällikkö, luotsi ja hinaajan päällikkö sopivat, että hinaaja avustaa tarvittaessa alusta puskemalla sen kyljellä. Luotsi hoiti aluksen irrotusohjailun ja kommunikoinnin hinaajan kanssa päällikön seuratessa tilannetta komentosillalla. Luotsit hoitavat toisinaan aluksen irrotus- ja kiinnitysohjailut päällikön hyväksynnällä ja valvonnassa.

Luotsi käytti peruutuksen ja käännöksen hallintaan aluksen pääkonetta, potkuria, peräsintä sekä perän ja keulan ohjailupotkureita sekä hinaajaa. Hänellä ei ollut näköyhteyttä hinaajaan. Irrotuksen jälkeen aluksen peruutusnopeus ehti kohota ennen törmäystä noin kolmeen solmuun.

Käännöksen edetessä aluksen perästä ilmoitettiin komentosillalle lyhenevästä etäisyydestä perän suunnassa olleeseen poijuun. Päällikkö ja luotsi eivät reagoineet näihin ilmoituksiin. Komentosillalla ei muodostunut yhteistä ennakoivaa tilannetietoisuutta aluksen irrotuksen ja kääntämisyrityksen aikana. Kommunikaatio aluksen päällikön, luotsin ja hinaajan päällikön välillä oli niukkaa, mihin vaikutti yhteisesti ymmärretyn kielen käytön puute.

Tehtävät komentosillalla keskittyivät liikaa pelkästään luotsille, eikä vaihtoehtoisia toimintamalleja suunniteltu. Lisäksi luotsi sai kesken irrotusohjailua ja kääntöyritystä puhelun, joka vaikutti häiritsevästi hänen keskittymiseensä ja rajoitti muuta kommunikaatiota. Aluksen törmättyä poijuun sen ohjailukyky menetettiin ja se ehti ajelehtia tuulen painamana matalikolle ennen kuin ankkuri saatiin pitämään.

Lopulta MV Priamos hinattiin Mussalon sataman laituriin hinaaja Viikarin ja apuun tilatun hinaaja Castorin avulla. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa eikä se aiheuttanut ympäristövahinkoja.

Jääpoijujen sijainti Mussalon sataman C-laiturin edustalla rajoitti vallinneissa olosuhteissa aluksen kääntämiseen käytettävissä olevaa vapaata vesialuetta. Aluksen kääntämiselle ei ollut olosuhteet ja käytetyn hinaajan ominaisuudet huomioon ottavaa varasuunnitelmaa. Aluskoon kasvaessa ja niiden konetehojen suhteellisesti pienentyessä tähän sisältyy riskejä toimittaessa ahtailla alueilla.

Hydrodynaamisen mallinnuksen avulla teetetyt, aluksen kääntymisen simulaatiot osoittivat, että törmäys olisi ollut todennäköisesti vältettävissä esimerkiksi säätämällä potkuri työntämään alusta eteenpäin riittävän ajoissa.

Tutkinnassa kävi ilmi, että luotsien koulutus painottuu väylätuntemuksen eikä niinkään alusten ohjailuvalmiuksin kehittämiseen. Käytännössä luotsit joutuvat ajoittain ottamaan alusten ohjailuvastuuta, mistä on ollut lisääntyviä havaintoja. Tämä edellyttää luotsien valmiuksien kehittämistä ja lisäkoulutusta aluksen laituriin tulon ja lähdön ohjailussa syntyvien hydrodynaamisten voimien hallinnassa.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että

• Ilmatieteen laitos kehittää satamien kanssa järjestelmän satamakohtaisten säätietojen tuottamiselle.

• Finnpilot Pilotage Oy laatii yhteistyössä satamien kanssa satamakohtaiset, luotsausta koskevat rajoitukset.

• Finnpilot Pilotage Oy kehittää luotsien valmiuksia aluksen irrotus- ja kiinnitysohjailuun, hinaajien käyttöön sekä kommunikaation edistämiseen komentosiltatyöskentelyssä.

• Ympäristöministeriö ohjeistaa kuulemismenettelyn satama-alueiden rakentamis- ja muutoshankkeissa.

• Väylävirasto kehittää säännöllisen menettelyn luotsien kokemuksen hyödyntämiseksi väylästön kehittämisessä.

M2018-03 Tutkintaselostus (pdf, 3.94 Mt)

M2018-03 Simulointi (pdf, 0.14 Mt)