4/1989 Tutkintaselostus Haminan Poitsilan ratapihalla 27.8.1989 tapahtuneesta säiliövaunupalosta ja transitoliikenteen riskeistä Kymen läänissä

Sunnuntaina elokuun 27 päivänä 1989 klo 10.30 syttyi Poitsilan ratapihalle Haminaan saapuneessa kahden SR 1 sähköveturin vetämässä transitokemikaalien kuljetusjunassa n:o T 2552 tuleen säiliövaunu, jossa oli Absorbent A-4 nimistä liuotinseosta. Juna oli juuri jarruttanut ja pysähtymässä, kun liekit syttyivät säiliövaunun n:o 500-38678 alle. Palopesäkkeitä ilmestyi kiskojen väliin junan tulosuunnassa usean kymmenen metrin matkalla. Tuleen syttynyt vaunu oli kahdeksantena junan loppupäästä lukien 5-raiteella olevassa vaunujonossa, jossa oli kaikkiaan 44 säiliövaunua. Viereisellä lännen puoleisella 4-raiteella seisoi myös transitokemikaalijuna, jossa oli saman verran säiliövaunuja.

Sähköradan ajojohtimet putosivat alas heti palon alkuvaiheessa. Paikalle saapuneet palokuntien yksiköt odottivat käytäntönsä mukaisesti hätämaadoituksen suoritusta. Syttyneen säiliövaunun alla palava lammikkopalo kuumensi säiliötä ja synnytti sinne kaasuuntuneen höyryn ylipaineen. Säiliössä ei ollut ylipaineventtiiliä, mutta sen räjähtämiseltä vältyttiin, kun paine purkautui kovalla puhalluksella säiliön kannen raosta. Tuleen syttynyt liuotinhöyry muodosti kannen ympärille rengasmaisen kellanvalkoisen kaasupalon pistoliekin, jonka lämpötila oli hyvin korkea. Pistoliekki oli vaakatasossa kuumentaen säiliöitä tehokkaasti lähietäisyydeltä. Sen yläpuolella 13-15 m korkuisena sykki punakeltainen lammikkopalon liekki aromaattisten yhdisteiden aiheuttaman taajan savupilven keskellä. Liuottimien tyypillisen lammikkopalon lisäksi kyseessä oli nestekaasun palomekanismilla toimiva liuotinhöyryn kaasupalo.

Hätämaadoitus saatiin suoritettua noin puoli tuntia palon syttymisen jälkeen, klo 10.58, mutta tällöin tuli oli voimistunut jo niin, että se pääsi riistäytymään kahteen tuleen syttyneen vaunun etupuolella olleeseen säiliövaunuun ja kolmeen viereisellä, lännenpuoleisella 4-raiteella olleeseen säiliövaunuun. Palon sammuttamista haittasi lisäksi sammutusveden riittämättömyys, kunnes vesiletkut saatiin selvitetyksi suoraan mereen klo 12.35.

Yleisradiossa luettiin klo 11.36 tiedote kaasuvaarasta ja annettiin alueen asukkaille tilanteen vaatimat toimintaohjeet. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tehtäväksi annettiin asukkaiden vapaaehtoisuuteen perustuva siirtäminen turvaan tuulen yläpuolelle. Suojaväistö suoritettiin käyttäen kuljetusvälineenä linja-autoa.

Kello 12.47 tehtiin päätös yrittää palonsammutusta vaahdolla ja näkyvät liekit saatiin sammumaan klo 12.55, jonka jälkeen jatkettiin vielä säiliöitten jäähdytystä.

Kaikissa palaneissa säiliövaunuissa oli ensimmäisen luokan palonarkaa liuotinseosta, joka sisälsi bentseeniä. Raitee11a 5 olevat kaikki vaunut sisälsivät Absorbent A-4 nimistä liuotinkemikaalia, jota paloi yhteensä runsaat 40 tonnia. Raiteella 4 olleissa säiliövaunuissa oli Pyrolyysihartsi E-3 nimistä liuotinseosta, jota paloi yhteensä vajaa 10 tonnia. Palossa tuhoutuivat myös paloalueella olevat sähköradan ajojohdot ja kiskotus vääntyi niin pahoin, että se oli uusittava.

4_1989.pdf (pdf, 6.93 Mt)