Y2016-01 Radioaktiivinen vuoto Helsingin Roihupellossa 3.3.2016

Maaliskuussa 2016 Helsingin Roihupellossa vuoti rikkoontuneesta säteilylähteestä radioaktiivista ainetta radioaktiivisia pienjätteitä käsittelevän yrityksen työtiloihin. Säteilylähde oli käytöstä poistettu teollisuuden mittalaite, jota toiminnanharjoittaja oli purkamassa lähteen loppusijoittamista varten. Säteilyturvakeskuksen (STUK) rakennuksen katolla olevasta ilmakerääjästä analysoitiin kohonnut cesium-137-pitoisuus maanantaina 7.3.2016. Näyte, josta kohonnut pitoisuus mitattiin, oli kerätty 3.–4.3.2016. Säteilyturvakeskus tiedotti ulkoilman radioaktiivisuushavainnosta käytäntönsä mukaisesti, vaikka tiedettiin, ettei mitattua pitoisuutta vastaavasta radioaktiivisuudesta ole haittaa terveydelle. Ihmisen tulisi hengittää havainnon kaltaista ilmaa yhtäjaksoisesti 1 600 vuoden ajan ennen kuin suomalaisen keskimääräinen vuosittainen säteilyannos ylittyisi.

Säteilyturvakeskus aloitti radioaktiivisen cesiumin alkuperän selvittämisen välittömästi. Säteilyturvakeskus tarkisti muiden Suomessa olevien vastaavien ilmakeräinten mittaustulokset, tiedusteli cesiumhavaintoja naapurimaista ja aloitti ulkoilman cesiummittaukset liikkuvalla kalustolla. Tiistaina 8.3.2016 säteilyn alkuperä paikallistettiin rakennuksen kellarikerrokseen, jossa sijaitsee STUKin tilojen lisäksi pienjätteitä käsittelevän yrityksen toimitila ja varasto. Radioaktiivista cesiumia vuotava säteilylähde löydettiin purettujen säteilylähteiden varastosta torstaina 10.3.2016.

Säteilyturvakeskuksen tiedote säteilyn alkuperän paikallistamisesta samaan rakennukseen STUKin kanssa aiheutti huomattavan vilkkaan keskustelun uutissivustojen kommenttipalstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Radioaktiivisesta vuodosta ei aiheutunut terveydellistä haittaa tapahtumaan osallisille eikä ympäristölle, koska vuotanut määrä oli vähäinen. Sen sijaan yrityksen ja Säteilyturvakeskuksen tilojen likaantuminen radioaktiivisella aineella aiheutti mittavat puhdistustoimet, jotka ovat olleet vaikeat järjestää, kalliit ja pitkäkestoiset.

Suomessa on käytössä kaikkiaan yli 6 500 umpilähdettä muun muassa teollisuudessa ja terveydenhuollossa. Umpilähteet tuodaan Suomeen ulkomailta ja niiden käytöstä poistaminen tapahtuu joko palauttamalla lähde maahantuojalle tai valmistajalle, tai toimittamalla se tarvittavat oikeudet omaavalle suomalaiselle laitokselle loppusijoittamista varten käsiteltäväksi. Käytännössä loppusijoitus Suomeen on ollut ensisijainen menettely käytöstä poistamisessa.

Vuotanut säteilylähde oli yli 30 vuotta vanha. Sen käyttöpaikka oli Jämsänkosken paperitehtaalla, josta se poistettiin yhden tuotantolinjan lopettamisen yhteydessä tammikuussa 2016. Radioaktiivisia pienjätteitä käsittelevä yritys nouti kyseisen säteilylähteen ja kymmenen muuta säteilylähdettä Kaipolasta, johon ne oli Jämsänkoskelta siirretty. Toiminnanharjoittaja yritti irrottaa cesiumia sisältäneen säteilykapselin säteilylähteestä 3.3.2016. Säteilylähteen purkaminen on normaali loppusijoitusta valmisteleva toimenpide. Säteilykapseli ei kuitenkaan irronnut tavanomaisin toimenpitein, joten toiminnanharjoittaja siirsi säteilylähteen sellaisenaan käytöstä poistettujen ja purettujen säteilylähteiden varastoon.

Säteilykapselin rikkoutumisen ajankohtaa tai radioaktiivisen aineen vuodon syytä ei tiedetä, eikä sitä ollut mahdollista selvittää onnettomuustutkinnan puitteissa. STUKin tavoitteena on selvittää vuotaneen säteilylähteen rikkoontumismekanismi säteilyturvallisuuden parantamiseksi.

Lähteen eheyttä ei tarkistettu sen käyttöpaikalla käytöstä poiston yhteydessä, eikä radioaktiivisia pienjätteitä käsittelevässä yrityksessä lähdettä purettaessa. Lähteen käsittelyn yhteydessä ei myöskään tehty yrityksen toimintaohjeessa mainittuja ja turvallisuusluvassa kuvattuja kontaminaatiomittauksia. Kuvatuilla pyyhkäisynäytteen ottoon perustuvilla kontaminaatiomittauksilla olisi voitu havaita, että lähde vuotaa radioaktiivista ainetta. Suoraan osoittavilla kontaminaatiomittareilla ei pystytä osoittamaan umpilähteen eheyttä tai rikkoontumista, koska ehjäkin säteilylähde antaa mittariin lukeman. Teollisuuskäytössä olleiden pienten umpilähteiden rikkoontumisia ei ole raportoitu Suomessa tai ulkomaillakaan, mistä johtuen umpilähteen ei uskottu voivan olla radioaktiivisen vuodon syy. Tämä virheellinen olettama hidasti huomattavasti säteilyn alkuperän löytämistä.

Säteilyturvakeskus valvoo kaikkea säteilyn käyttöä Suomessa. Radioaktiivisia pienjätteitä käsittelevää toimintaa oli valvottu STUKin ohjeiden edellyttämällä tavalla. Kuuden toimintavuoden aikana yrityksen toiminnassa oli havaittu poikkeamia, joiden korjaaminen oli tapahtunut valvojan kanssa sovitulla tavalla. Yritys on ainoa tunnustetun laitoksen luvan omistava laitos Suomessa, ja sen vuoksi siihen kohdistetun valvonnan vertaaminen muihin säteilyn käyttäjiin kohdistettuihin valvontakäytäntöihin on mahdotonta.

Radioaktiivisten pienjätteiden käsittely loppusijoittamista varten oli alun perin valtion vastuulla ja STUK huolehti siitä vuoden 2009 loppuun. Vuoden 2010 alusta yksityinen yrittäjä jatkoi pienjätteiden käsittelyä samoissa tiloissa, joissa STUK oli toimintaa harjoittanut. Yrityksen turvallisuusluvassa hyväksyttiin STUKin aikana vakiintuneet toimintatavat. Tämä oli omiaan vaikuttamaan siihen, ettei tiloihin tai toimintatapoihin vuosien 2010–2015 aikana kohdistettu juurikaan parannusvaatimuksia. Toiminnassa oli esiintynyt säteilyyn liittyviä poikkeamia, ja toiminnanharjoittaja oli korjannut kaikki tarkastajien erikseen osoittamat puutteet, mutta toimintaan ei ollut kohdistettu kovin vaativia valvontatoimenpiteitä.

Turvallisuuden lisäämiseksi ja menettelytapojen parantamiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että:

1. Radioaktiivisten pienjätteiden käsittelyä suorittavat toimijat ottavat käyttöön säteilyturvallisuusohjeiston mukaiset toimenpiteet lähteiden eheyden varmistamiseksi niitä vastaanotettaessa, kuljetettaessa, käsiteltäessä ja loppusijoitukseen pakattaessa.

2. Säteilyturvakeskus määrittää yksiselitteisesti, miltä osin säteilyturvallisuusohjeisto on velvoittavaa ja miltä osin ohjeellista sekä valvoo ohjeiston toteutumista yhtenäisin toimitavoin ja viestii asiasta alan toimijoille.

3. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) luovat yhteistyössä radioaktiivisen jätteen lupien myöntämiseen ja valvontaan menettelyt, joilla varmistetaan, että kaikki Suomessa syntynyt radioaktiivinen jäte voidaan turvallisesti käsitellä, varastoida ja loppusijoittaa maassamme siltä varalta, että sen palauttaminen maahantuojien kautta valmistajamaahan osoittautuu epätarkoituksenmukaiseksi tai mahdottomaksi.

4. STUK luo viestintäänsä menettelytavat, jotka takaavat viestinnän toimivuuden täysvalmiuden lisäksi myös perusvalmiuden ja tehostetun valmiuden tilanteissa, jotka kiinnostavat mediaa ja kansalaisia. Viestinnän ohjeet tulee päivittää ja yhtenäistää. STUKin tulee myös luoda valmius viestiä molemmilla kotimaisilla kielillä ja englanniksi myös virka-ajan ulkopuolella.

Y2016-01 Tutkintaselostus (pdf, 2.67 Mt) Y2016-01 Accimap (pdf, 0.02 Mt)