L2019-03 Lentokoneen ja kauko-ohjatun ilma-aluksen yhteentörmäysvaara Valkeakoskella 6.2.2019

Suomen Ilmavoimien Learjet 35 A/S ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen kauko-ohjattu ilma-alus DJI Phantom 4 Pro Obsidian olivat yhteentörmäysvaarassa Valkeakoskella 6.2.2019.

Ilmavoimien Learjet oli lähtenyt kertauskoululennolle, joka sisälsi matalalentotoimintaa. Lennosta ja käytettävästä reitistä oli tehty lentosuunnitelma, joka oli lennonjohdon tiedossa., Pirkanmaan pelastuslaitos teki Learjetin ollessa jo lennolla pelastuslaitoksen ohjeistuksen mukaisen ennakkoilmoituksen RPAS-toiminnasta Tampere-Pirkkalan lennonjohtoon ja aloitti lentotoiminnan.

Tieto RPAS-toiminnasta ei välittynyt operatiiviselle lennonjohtajalle, eikä RPAS-toiminnasta annettu lentotiedotuspalvelua. Pirkanmaan pelastuslaitoksella ja ANS Finlandilla ei ollut yhteistoimintasopimusta RPAS-toiminnasta, eikä menettelyä ennakkoilmoituksista ollut sovittu. Mikäli lennonjohto olisi varoittanut Learjetin miehistöä yhteentörmäysvaarasta, se olisi voinut vaikuttaa lentokorkeuden tai lentoreitin valintaan siten, että vaaratilanne olisi vältetty. Lentoliikenne ei ollut vilkasta, eikä sen hoitaminen ollut lentotiedotuspalvelun antamisen esteenä.

Kohtaamistilanteessa Learjet lensi noin 10 metriä kauko-ohjattua ilma-alusta matalammalla niiden sivuttaisetäisyyden ollessa noin 60 metriä. Kauko-ohjatun ilma-aluksen lentokorkeus oli tällöin noin 77 metriä AGL ja Learjetin lentokorkeus oli noin 69 metriä AGL. Vaaratilanne syntyi nopeasti, eikä kauko-ohjaaja ei ehtinyt tehdä mitään välttääkseen tilanteen.

Tutkinnassa havaittiin useita RPAS-toimintaan liittyviä sääntelyn ja toimintatapojen puutteita.

Suomessa lennonjohdolta puuttuu yhtenäinen menettely miehittämättömän ilmailun ennakkoilmoitusten käsittelystä ja miehittämättömän ilmailun lentotiedotuspalvelun antamisesta.

Ilmailulaki ja miehittämätöntä ilmailua koskeva ilmailumääräys OPS M1-32 ovat ristiriitaisia. Ilmailulain mukaan miehittämätön ilma-alus saa poiketa lentosäännöistä muulta ilmailulta erotetulla alueella. Ilmailumääräys mahdollistaa kuitenkin lentosäännöistä poikkeamisen, joten velvoite lentosääntöjen noudattamisesta RPAS-toiminnassa on epäselvä.

Menetelmiä, joilla valtion ilmailun eri toimijat saisivat tiedon suunnitellusta, aloitetusta tai päättyvästä lentotoiminnasta, ei ole selvitetty eikä otettu käyttöön. Tämä on ongelmallista moniviranomaistehtävissä, joissa eri viranomaisten miehitetyt ja miehittämättömät ilma-alukset voivat toimia samalla alueella.

RPAS -toiminnan lennonvalmistelu- ja paikkatietosovellukset ovat osin kehittymättömiä. Liikenne- ja viestintäviraston Droneinfo-sovelluksessa oleva tieto on puutteellista. Sovellus ei mahdollista esimerkiksi lennätysilmoituksen tekemistä etukäteen. Tutkinnan aikana Droneinfo-sovellus ei myöskään antanut tietoa dynaamisesta ilmatilasta.

RPAS-toiminta ja siihen liittyvät vaaratilanteet ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. Matalalentotoimintaa harjoittavissa organisaatioissa ongelma on tunnistettu, mutta käytännön toimenpiteitä ei ole juuri tehty. Nykyisellä sääntelyllä ja teknisillä järjestelmillä RPAS-toiminnan matalalentotoiminnalle aiheutuva riski on liian suuri. Koska RPAS-toimintaan kouluttautuminen on vapaaehtoista, kauko-ohjaajien osaamistaso vaihtelee paljon. Tässä tapauksessa vaaratilanne syntyi, vaikka kauko-ohjaaja toimi määräysten ja ohjeiden mukaan.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että

• Liikenne- ja viestintävirasto varmistaa, että ANS Finland ohjeistaa menettelyt RPAS-toimintaan liittyvien ennakkoilmoitusten käsittelystä ja siihen liittyvän lentotiedotuspalvelun antamisesta.

• Liikenne- ja viestintäministeriö varmistaa, että RPAS-toimintaa koskeva sääntely on johdonmukaista.

• Sisäministeriö varmistaa, että valtion ilmailun toimijat ja lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava taho saavat tiedon eri osapuolten lentotoiminnasta.

• Liikenne- ja viestintävirasto korjaa Droneinfo-sovelluksen puutteet.

L2019-03 Tutkintaselostus (pdf, 1.32 Mt)

 
Julkaistu 28.1.2020