Saunominen on perisuomalainen tapa, mutta Hakunilan palokorostaa sähkökiukaiden huollon ja turvallisen käytön merkitystä

”Hakunilassa oli kyse ensimmäisen kerroksen asunnosta: poistumiseen olisi ollut mahdollisuuksia. Parvekkeen oven edessä oli iso kulmasohva, joka vaikeutti parvekkeen käyttöä varauloskäytävänä. Asunnossa oli toiminnassa olevat palovaroittimet, jotka hälyttivät, mutta perheen äiti ei jostakin syystä ymmärtänyt hälytysäänen ja näkyvän savun indikoimaa vaaraa välittömän poistumisen tarpeesta” toteaa tutkinnanjohtaja Timo Naskali.

”Monien sähkökiukaiden päälle kytkeminen on helppoa. Lapsilukkoa tai muita tahatonta käyttöä estäviä turvaominaisuuksia ei ole. Kiukaasta ei välttämättä helposti näe, että se on päällä tai kiukaan ajastus on aktivoitu. Kiuas oli tarkoituksetta ajastettu menemään päälle yöllä. Päälle kytkeydyttyään kiuas kuumeni normaalia kuumemmaksi, ja kiukaan takana ollut paneeliseinä kuumeni siten, että se syttyi palamaan. Tämän mahdollisti kiuasta jäähdyttävän ilmankierron heikkeneminen kiuaskivien pitkäaikaisen käytön seurauksena. Sähkösaunojen turvallisuus perustuu pitkälti käyttäjän omaan toimintaan, eikä ”käyttöliittymä” tue riittävästi kiukaan turvallista käyttöä”, lisää Naskali.

Kiukaan kiviä ei ollut ladottu uudelleen eikä vaihdettu ilmeisesti vuosiin. Kiuaskivien huollosta tai vaihdosta ei ole olemassa toimivia käytänteitä, vaikka ne ovat keskeisiä sähkökiukaan turvallisessa käytössä.

Onnettomuustutkintakeskus on tutkinut aiemmin vuonna 2016 Vuosaaressa sattuneen saunapalon, Silloin palossa kuoli neljä henkilöä – äiti ja kolme pientä lasta. Tulipalo sai alkunsa sähkökiukaasta, joka oli kytkeytynyt tarkoituksetta ajastimella päälle. Kiuas oli alkanut lämmetä yöllä noin tunti ennen palon syttymistä. Kyseessä oli kuudennen kerroksen asunto, jossa ei ollut palovaroitinta. Onnettomuustutkintakeskus suositti Vuosaaren palon jälkeen turvaominaisuuksien, kuten lapsilukon lisäämistä kiukaisiin. Suositus on vain osin toteutunut.

Tutkinnassa nousi esille myös maahanmuuttajien arjen ja asumisen turvallisuus.

”On oltava varovainen päätymästä yleistyksiin. Perheen äiti oli tullut perheenyhdistämisen kautta Suomeen. Kotouttamistoimet eivät olleet tavoittaneet häntä kaikilta osin tai ainakin viiveellä. Perheenyhdistämisen kautta maahan tulleen maahanmuuttajan perehdytys voi jäädä paljolti aiemmin tulleen läheisen vastuulle. Vaikka maahanmuuttaja olisi ollut Suomessa pitkään, arjen ja asumisen turvallisuuden käytännöt voivat jäädä hänelle vieraiksi”, toteaa Naskali.

Ennen onnettomuutta keväällä 2023 hyväksyttiin uusi laki kotoutumisen edistämisestä, joka tuli voimaan 1.1.2025 eli onnettomuuden jälkeen. Hallituksen esityksen mukaan erityisesti kotona lapsia hoitavien vanhempien tavoittamista ja osallistumista kotoutumispalveluihin olisi välttämätöntä lisätä, jotta maahanmuuttajanaisten osallisuutta ja työllisyyttä sekä koko perheen kotoutumista voidaan tukea nykyistä paremmin.

Turvallisuustutkinnassa selvitetään myös viranomaistoiminta.

Onnettomuus tapahtui alueella, jossa oli tunnistettu puutteita pelastustoimen toimintavalmiudessa. Korjaavien toimenpiteiden tekeminen oli aloitettu, mutta kaikkia toimenpiteitä ei ollut tehty. Merkittävän uuden rakentamisen alueella pelastustoimen toimintavalmiuden parantaminen vastaamaan kasvaneita riskejä vaatii uusia resursseja ja muun muassa uusien paloasemien rakentamista, mikä on hidasta.

Tulipalosta soitettiin useita hätäpuheluita. Hätäkeskus teki ensimmäiset hälytykset nopeasti. Kokonaiskuvan saaminen tilanteesta oli kuitenkin vaikeaa. Hätäkeskuksella ja ensihoidolla oli aluksi vaillinainen käsitys altistuneiden määrästä, mikä viivästytti riittävän ambulanssimäärän hälyttämistä.

Yleisinä turvallisuushuomioina Onnettomuustutkintakeskus nostaa edelleen esille kiukaan säännöllisen huollon merkityksen. Onnettomuustutkintakeskus totesi jo välitiedotteessa, että kiuaskivet tulee vaihtaa valmistajan ohjeen mukaan tyypillisesti kerran vuodessa, jotta ilma kulkee kiukaan läpi, eikä liiallista kuumenemista pääse tapahtumaan. Samalla on syytä tarkastaa kiukaan ja sen ympäristön kunto.

Linkki tiivistelmään ja tutkintaselostukseen

Lisätiedot:

Tutkinnanjohtaja Timo Naskali, puh. 02951 50740