Miehittämättömiä ilma-aluksia koskeva sääntely, menettelyt ja yhteistoimintaan liittyvä tiedonkulku riittämätöntä

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta lentokoneen ja kauko-ohjatun ilma-aluksen yhteentörmäysvaarasta Valkeakoskella 6.2.2019 on valmistunut.

Ilmavoimien Learjet 35 A/S ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen kauko-ohjattu ilma-alus DJI Phantom 4 Pro Obsidian (drone) olivat yhteentörmäysvaarassa Valkeakoskella 6.2.2019. Kohtaamistilanteessa Learjet lensi noin 10 metriä kauko-ohjattua ilma-alusta matalammalla ja niiden sivuttaisetäisyys oli noin 60 metriä.

Learjet oli lähtenyt kertauskoululennolle, joka sisälsi matalalentotoimintaa. Pirkanmaan pelastuslaitos teki Learjetin jo ollessa lennolla ennakkoilmoituksen miehittämättömästä ilma-alustoiminnasta (RPAS) Tampere-Pirkkalan lennonjohtoon ja aloitti lentotoiminnan Valkeakoskella.

Tieto RPAS-toiminnasta ei välittynyt lennonjohtajalle, eikä RPAS-toiminnasta annettu ilmailijoille lentotiedotuspalvelua. Mikäli lennonjohto olisi varoittanut Learjetin miehistöä yhteentörmäysvaarasta olisi vaara-tilanne voitu välttää. Pirkanmaan pelastuslaitoksella ja Suomen lennonvarmistusjärjestelmää ylläpitävällä ANS Finland Oy:llä ei ollut yhteistoimintasopimusta RPAS-toiminnasta, eikä menettelyä ennakkoilmoituksista ollut sovittu.

Onnettomuustutkintakeskus antaa neljä turvallisuussuositusta ilmailun turvallisuuden parantamiseksi ja vastaavanlaisten tilanteiden ehkäisemiseksi.

Miehittämätön ilmailu on kasvanut voimakkaasti. Suomessa lennonjohdolta puuttuvat silti yhtenäiset menettelyt miehittämättömän ilmailun ennakkoilmoitusten käsittelystä ja miehittämättömän ilmailun lentotiedotuspalvelun antamisesta, kertoo professori Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskuksesta.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikenne- ja viestintävirasto varmistaa, että ANS Finland Oy ohjeistaa menettelyt RPAS-toimintaan liittyvien ennakkoilmoitusten käsittelystä ja siihen liittyvän lento-tiedotuspalvelun antamisesta.

Ilmailulain mukaan miehittämätön ilma-alus saa poiketa lentosäännöistä muulta ilmailulta erotetulla alueella, mutta velvoite lentosääntöjen noudattamisesta RPAS-toiminnassa on epäselvä, lisää Nurmi.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa toiseksi, että Liikenne- ja viestintäministeriö varmistaa, että RPAS-toimintaa koskeva sääntely on johdonmukaista.

Menetelmiä, joilla valtion ilmailun eri toimijat saisivat tiedon suunnitellusta, aloitetusta tai päättyvästä lentotoiminnasta, ei ole selvitetty eikä otettu käyttöön, kertoo tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa kolmanneksi, että Sisäministeriö varmistaa, että valtion ilmailun toimijat ja lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava taho saavat tiedon eri osapuolten lentotoiminnasta.

Hätäkeskuslaitoksella (Häke) on rooli viranomaisten toiminnan yhteen sovittamisessa. Viranomaisten ja palveluiden tuottajien yhteistoiminnan tehostamiseksi on asetettu Häken valtakunnallinen yhteistyöryhmä. Myös sotilasilmailu tulisi ottaa huomioon, kun lentotoimintaan liittyvää tietoa jaetaan, lisää Kotiranta.

Liikenne- ja viestintäviraston Droneinfo-sovelluksessa oleva tieto on puutteellista. Sovellus ei mahdollista esimerkiksi lennätysilmoituksen tekemistä etukäteen. Tutkinnan aikana Droneinfo-sovellus ei myöskään antanut tietoa dynaamisesta ilmatilasta, toteaa Kotiranta.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa neljänneksi, että Liikenne- ja viestintävirasto korjaa Droneinfo-sovelluksen puutteet.

Tutkintaselotus

Lisätiedot:

Tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta, puh. 02951 50714

Johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi, puh. 02951 50701