Muita tutkinnoissamme hyödynnettäviä laitteita voivat olla mm. älykellot ja -sormukset, älyavaimet ja kulunvalvontajärjestelmät, kojelauta- ja valvontakamerat sekä kodin älylaitteet. Älykelloista ja -sormuksista saadaan tietoa käyttäjän liikkeistä ja terveydentilasta. Kodin älylaitteista, kuten älytelevisioista ja -pistorasioista sekä ääniohjaimista, voidaan saada tietoa käyttäjän äänikomennoista, käyttöajankohdista, laitteiden tilasta sekä video- ja äänitallenteista. Jotkin tällaiset laitteet tallentavat ääntä jatkuvasti "herätesanoja" varten.

Myös ajoneuvoille voidaan tehdä forensista tutkimusta. Auton tapahtumatietotallentimesta eli mustasta laatikosta voidaan saada onnettomuustilanteen tietoja, kuten törmäyksen aikainen ajonopeus, turvavyön tila ja tietoa jarrutuksesta. Mustat laatikot ovat tulleet pakolliseksi uusiin henkilö- ja pakettiautoihin heinäkuusta 2024 alkaen, kuorma- ja linja-autoissa ne tulevat pakolliseksi vuonna 2029. Mustia laatikoita löytyy myös ilmailu-, meri- ja raideliikenteen kulkuvälineistä, joita hyödynnämme turvallisuustutkinnoissamme. Esimerkiksi lentokoneen mustasta laatikosta voidaan kuulla ohjaamomiehistön välinen vuoropuhelu ja lennonjohdon kanssa käydyt keskustelut.

Case-erimerkki: Potilaan älykello

Lokakuussa 2023 sairaalan osastolla ollut potilas löydettiin elottomana [linkki selostukseen]. Elottomuuden havaitseminen viivästyi, kun potilaaseen kytketty telemetrialaite ei toiminut. Telemetrialaite mittaa potilaasta erilaisia arvoja, kuten sykettä ja verenpainetta, ja lähettää ne langattomasti osaston keskusvalvontaan. Tapahtumasta käynnistettiin turvallisuustutkinta. Tutkinnan aikana havaittiin, että potilaalla oli käytössään Apple Watch -älykello, joka tallensi hänen terveystietojaan. Niinpä tutkinnassa verrattiin älykelloon tallentuneita syketietoja EKG-mittarin ja telemetrialaitteen sykkeen mittauksiin sekä hoitohenkilökunnan tekemiin kirjauksiin. Lisäksi tutkinnassa perehdyttiin tieteellisiin tutkimuksiin, joissa tutkittiin älykellojen luotettavuutta.

Älykellojen syketietoja tulkittaessa on huomioitava, että tiedoissa voi olla puutteita satunnaisilta aikaväleiltä, kuten oli tutkittavassakin tapauksessa. Erään tutkimuksen mukaan Apple Watch -älykellolle on ominaista, että 10 % sydämen lyönneistä ei tallennu lokitietoihin. [1] Puuttuvien syketietojen ollessa peräkkäisiä, voi lokitiedoissa tietyillä aikaväleillä olla huomattavia aukkoja, mikä vaikeuttaa syketietojen tulkintaa. Tukittavassa tapauksessa potilaan älykello mittasi syketietoja vain satunnaisesti eikä tutkinnassa voitu täysin varmistaa ajankohtia, jolloin kello oli ollut potilaan ranteessa.

Useat kirjalliset tutkimukset viittaavat siihen, että Apple Watch -älykellon optisen sykeanturin mittaus on tarkkaa. Verrattaessa kellon sykkeenmittausta EKG-mittariin, oli korrelaatiokerroin 0,91 [2]. Joissakin tutkimuksissa korrelaatio oli vielä suurempi, kellon vuosimallista riippuen.

Apple Watch -älykellon sykkeen mittaus perustuu lääketieteelliseen fotopletysmografiaan (FPG), millä voidaan havaita verenvirtauksen muutoksia. Käytännössä älykellon takaosassa on ihokosketuksessa oleva optinen anturi, joka käyttää infrapuna- ja LED-valoja sekä valoherkkiä fotodiodeja sykkeen mittaukseen. Kun älykellon käyttäjän sydän lyö, ranteessa kulkevan veren määrä kasvaa, johtaen lisääntyneeseen valon absorptioon. Lyöntien välillä veren määrä ja valon absorptio vähenevät. Älykello mittaa käyttäjänsä sykkeen tämän absorption vaihtelun perusteella. Valmistajan mukaan Apple Watch -älykellon sykkeen mittaus on luotettavaa 5 bpm:n (beats per minute, lyöntiä minuutissa) vaihteluvälin tarkkuudella 87–98 % todennäköisyydellä riippuen siitä, onko käyttäjä levossa vai liikkeessä. [3]

Älykellon sykkeen mittauksen tarkkuuden ollessa näin tarkkaa, on epätodennäköistä, että älykello tallentaisi useita virheellisiä sykkeitä peräkkäisesti. Tosin, yksittäisiä virheellisiä sykkeitä tallentuu lähes varmasti.

Potilaalla oli Series 3 -sarjan kello, jonka Apple toi markkinoille vuonna 2017. Tällä hetkellä viimeisin sarja on Series 11. Kellon toiminnallisuudet ja niiden luotettavuus ovat kehittyneet ajan saatossa ja Applen älykelloja käytetään nykyään kansainvälisessä tarkastelussa laajalti myös terveydenhuollossa.

Turvallisuustutkinnan tulevaisuus

Tulevaisuudessa turvallisuustutkinnan tutkintaympäristö tulee monimutkaistumaan sitä mukaan, kun käytössämme oleva datamäärä kasvaa ja monimutkaistuu. Digitaalista forensiikkaa voidaan tehdä yhä useammalle älylaitteelle. Lisäksi tekoäly ja koneoppiminen kasvattavat jatkuvasti jalansijaa jokapäiväisessä toiminnassamme. Myös tiedonhallinnan ja kyberturvallisuuden merkitys korostuvat entisestään, kuten havaittiin Helsingin kaupunkiin kohdistuneesta tietomurrosta huhtikuussa 2024. Tämän tyyppiset onnettomuudet vaativat uudenlaista otetta sekä turvallisuustutkintaa että esitutkintaa suorittavilta viranomaisilta.

[1] Hernando D, Roca S, Sancho J, et al. (2018) Validation of the Apple Watch for Heart Rate Variability Measurements during Relax and Mental Stress in Healthy Subjects. Sensors. 2018;18(8):2619. [https://doi.org/10.3390/s18082619]

[2] Wang R, Blackburn G, Desai M, et al. (2017) Accuracy of Wrist-Worn Heart Rate Monitors. JAMA Cardiol. 2017;2(1):104–106. doi:10.1001/jamacardio.2016.3340 [https://jamanetwork.com/journals/jamacardiology/fullarticle/2566167]

[3] Apple (2024) Using Apple Watch to Measure Heart Rate, Calorimetry, and Activity. [https://www.apple.com/health/pdf/Heart_Rate_Calorimetry_Activity_on_Apple_Watch_November_2024.pdf]

Kuva: Pexel