Selvitys pelastuslaitteiden tarkastustilanteessa sattuneesta onnettomuudesta Finnlady -aluksella Vuosaaren satamassa 14.10.2025

Onnettomuustutkintakeskus selvitti 14.10.2025 Finnlinesin ro-ro/matkustaja-alus Finnladylla sattunutta onnettomuutta, joka tapahtui FRB¹ -veneen määräaikaisen käyttötarkastuksen yhteydessä. Veneen nostolaitteen toimintahäiriö johti veneen äkilliseen putoamiseen ja kahden laivan miehistön jäsenen loukkaantumiseen. Finnlady liikennöi säännöllisesti Helsinki – Travemünde -reitillä.

Tapahtumat

Finnlady oli tapahtuma-aikana kiinnitettynä Vuosaaren satamaan. Huoltoyhtiön edustaja ja aluksen miehistö suorittivat määräaikaistarkastusta pelastusvälineille. Samaan aikaan suoritettiin FRB-veneharjoitus. Laskuun osallistui kolme miehistön jäsentä, joista kaksi olivat veneen kyydissä ja kolmas operoi taavettia². FRB-veneen noston yhteydessä huoltoyhtiön edustaja havaitsi hydraulinesteen vuodon. Heti vuodon havaitsemisen jälkeen pursimies pysäytti FRB-veneen noston pysäyttämällä taavetin sähkömoottorin ja alkoi selvittämään hydraulinesteen vuotokohtaa. Pursimiehen lisäksi vuotoa ryhtyi tutkimaan huoltoyhtiön edustaja. Noin viiden minuutin tutkimusten jälkeen pursimies havaitsi, että FRB-vene putoaa nopeasti. Vene osui muutaman sekunnin kuluttua veden pintaan. Kaksi miehistön jäsentä loukkaantui vakavasti onnettomuudessa, kun vene tippui noin 13 metrin matkan veteen. Aluksen henkilökunta soitti hätäkeskukseen ja siirsi veneen laiturin viereen yhdessä satamahinaajan miehistön kanssa. He myös avustivat ensihoitajia henkilöiden siirtämisessä ambulanssiin. Molemmat loukkaantuneet kuljetettiin sairaalaan, jossa toista loukkaantunutta hoidettiin usean viikon ajan.

_______________________________

¹FRB (engl. fast rescue boat) on nopeakulkuinen valmiusvene.

²Taavetti (engl. davit) on alukseen kiinteästi asennettu nostolaite

Taustatiedot

Ro-ro/matkustaja-alus Finnlady on rakennettu vuonna 2007. Sen pituus on 218 metriä, leveys 30,5 metriä ja syväys lastattuna noin 7 metriä.

FRB-vene on alukselle sijoitettava nopeakulkuinen valmiusvene, joka on suunniteltu erityisesti merihätätilanteiden nopeaan avustamiseen ja veden varassa olevien henkilöiden pelastamiseen. Veneen rakenteessa painottuvat nopeus, hyvä ohjattavuus ja kyky toimia vaativissa sää- ja meriolosuhteissa. FRB-vene voidaan laskea veteen nopeasti myös aluksen liikkuessa, mikä lyhentää merkittävästi pelastustoiminnan aloitusaikaa. Nämä vaatimukset vaikuttavat merkittävästi veneen laskuun tarkoitetun taavetin ominaisuuksiin.

FRB-veneitä ja niiden taavetteja koskevat tekniset vaatimukset perustuvat ensisijaisesti IMO:n SOLAS-yleissopimukseen (luku III) ja hengenpelastuslaitesäännöstöön³, jossa määritellään mm. pelastusveneiden ja -nostolaitteiden suunnittelu-, suorituskyky-, kuormitus- ja koestusvaatimukset. Näitä täsmennetään IMO:n testaussuosituksella⁴ sekä kunnossapitoa koskevalla päätöslauselmalla⁵, joka ohjaa erityisesti FRB-veneiden ja niiden laskulaitteiden säännöllistä tarkastusta ja huoltoa.

EU-säädöksissä FRB-veneet ja taavetit kuuluvat laivavarustedirektiivin⁶ soveltamisalaan, jossa ne on luokiteltu hengenpelastuslaitteiksi. Direktiivi edellyttää vaatimuksenmukaisuusmerkintää eli ns. ruorimerkintää. Hengenpelastuslaitteisiin ja niiden nostolaitteisiin ei sovelleta konedirektiiviä⁷, koska laivavarusteet, jotka kuuluvat IMO-sopimusten ja laivavarustedirektiivin piiriin, on erikseen rajattu konedirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Onnettomuusveneen taavetti varusteineen on italialaisen Tecnimpianti Spa -yrityksen valmistama ja tyypiltään NHRFB2.2. Taavetin vinssi on tyypiltään HW22. Taavetti varusteineen on ruorimerkitty ja hyväksytty käyttöön vuonna 2007. Taavetin käyttö on ollut koko ajan vähäistä. Eniten käyttötunteja on syntynyt laivaväen suorittamista toimintatesteistä. Taavetin määräaikaishuollot oli suoritettu ohjeiden mukaisesti valtuutetun huoltoyhtiön toimesta.

Taavetissa on vain yksi hydrauliikkajärjestelmä, jolla toimivat sekä taavetti että vinssin jarrun säätö. Nostotoiminnassa käytetään sähkömoottorin tuottamaa voimaa, ja voimansiirto tapahtuu hydrauliöljyn välityksellä. Veneen laskeminen tapahtuu veneen oman painon voimalla ja laskutoimintoja voidaan ohjata portaattomasti joko taavetin ohjauspaneelista tai FRB-veneestä olevan ohjausvaijerin avulla. Nostotoiminta voidaan toteuttaa vain ohjauspaneelista käsin. Hydrauliikkajärjestelmä on niin sanottu suoraohjausjärjestelmä. Tämä tarkoittaa sitä, että hydrauliikkaventtiileitä ohjataan mekaanisten vipujen avulla. Järjestelmässä ei ole sähköohjausta tai instrumenttipaineen avulla tapahtuvaa ohjausta. Taavetin käyttöpaineen tuottaa hydraulipumppu, jota pyörittää sähkömoottori. Ohjaus on toteutettu niin, että jos sähkömoottori pysäytetään, niin järjestelmään jää käyttöpaine, ja sen ylläpitoa varten järjestelmässä on kaksi paineakkua taavetin kääntöä ja vinssin pyörittämistä varten. Järjestelmässä on myös käsipumppu, jolla pystytään pyörittämään vinssiä hätätapauksissa. Taavetin valmistanut yritys on sen teknisessä dokumentaatiossa huomauttanut, että jarru saattaa vapautua hydraulinesteen vajauksen seurauksena.

__________________________________

3^​LSA-säännöstö (Life-Saving Appliances Code) on IMO:n hyväksymä kansainvälinen pakottava säännöstö, joka sisältää yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset alusten hengenpelastuslaitteille.

⁴MSC.81(70): IMO:n päätöslauselma, joka sisältää pelastuslaitteiden testausmenettelyt.

⁵MSC.402(96): IMO:n päätöslauselma, joka koskee pelastuslaitteiden huollon ja tarkastuksen vaatimuksia ja pätevyyksiä.

⁶2014/90/EU: EU:n laivavarustedirektiivi, joka säätelee laivavarusteidenvarusteiden vaatimustenmukaisuutta ja ruorimerkintää.

⁷Konedirektiivi: EU-säädös, joka asettaa koneiden suunnittelulle ja rakenteelle olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset sekä vaatimustenmukaisuuden arvioinnin periaatteet.

Havainnot

Taavetin teknisen kunnon selvittämiseksi varustamo tilasi ulkopuoliselta asiantuntijalta riippumattoman selvityksen. Käyttötestissä hydrauliikkajärjestelmään kiinnitettiin mittalaitteita ja simuloitiin nestevuoto, jotta pystyttiin tarkemmin seuraamaan järjestelmän toimintaa. Testissä havaittiin, että hydraulinestevuoto aiheuttaa todennäköisesti ennakoimattoman jarrun vapautumisen, mikä johtaa veneen putoamiseen. Riippumaton asiantuntija piti todennäköisenä, että taavetin vinssin jarru vapautui itsestään onnettomuustilanteessa.

Harjoitukseen osallistuneilla oli FRB-vene koulutus⁸, joka uusitaan joka viides vuosi. Miehistö oli perehtynyt Finnladyn taavetin käyttöön itse, ilman ulkopuolista koulutusta. Miehistö ei hyödyntänyt valmistajan teknistä dokumentaatiota perehtymisessä. Teknisen dokumentaation hyödyntäminen voisi parantaa miehistön suorittamien taavetin säännöllisten tarkastusten⁹ tehokkuutta. Miehistöllä ei esimerkiksi ollut tietoa, että hydraulinesteen vajaus voi vapauttaa taavetin jarrun, mikä saattoi vaikuttaa veneen kyydissä olleiden miehistön jäsenten päätökseen olla poistumatta veneestä, sillä aikaa, kun hydraulinesteen vuodon syytä selvitettiin. Varustamolla on aina velvollisuus varmistaa, että miehistö kykenee tarkastamaan ja käyttämään pelastusvälineitä turvallisesti.

Aluksen turvallisuuskäsikirjassa¹⁰ on kuvattu pelastusvälineiden säännölliset tarkastukset, mutta se ei sisällä ohjeistusta FRB-veneen taavetin huolloista tai teknisistä yksityiskohdista. Valtuutetun huoltoyrityksen tekemät taavetin huollot oli dokumentoitu, mutta esimerkiksi vikakorjauksista miehistöllä oli vain suullista tietoa.

Merenkulun säädökset, kuten laivanvarustedirektiivi, ovat vaikuttaneet siihen, että merenkulun pelastuslaitteiden huolto- ja tarkastuspalvelut ovat keskittyneet harvoille toimijoille. Varustamot ovat tilanteessa, jossa miehistö ei aina osallistu laitteiden huoltoon tai testaukseen. Käytännössä varustamot tukeutuvat usein huoltoyritysten antamiin todistuksiin ja lausuntoihin ilman riittävää omaa varmistumista laitteiden todellisesta kunnosta, toimintakyvystä tai huollon laadusta. Selvityksen perusteella riippuvuus voi kasvattaa riskiä siitä, että puutteita jää havaitsematta ja pelastuslaitteiden toimintavarmuus todellisessa hätätilanteessa ei vastaa olettamaa. Ilmiö on havaittu useissa merionnettomuuksissa kuten esimerkiksi Yhdistyneiden kuningaskuntien tutkintaviranomaisen¹¹ tekemässä tutkinnassa mv Finnmasterin apukonehuoneentulipalosta¹², jossa kiinteän palonsammutusjärjestelmän huollon puutteita ei ollut havaittu varustamon toimesta. Kokonaisuutena kehitys korostaa tarvetta vahvistaa varustamoiden omaa osaamista, valvontaa ja riippumatonta varmistumista huoltopalveluiden laadusta sekä pelastuslaitteiden todellisesta toimintakunnosta.

Onnettomuustutkintakeskus ei käynnistä tapauksesta turvallisuustutkintaa, koska sen ei arvioida tuottavan merkittävää uutta tietoa turvallisuuden parantamiseksi.

________________________________

⁸FRB-veneen kuljettaminen ja operointi edellyttää hyväksyttyä pätevyyttä sekä viiden vuoden välein suoritettavaa kertauskoulutusta

⁹Säännölliset tarkastukset perustuvat SOLAS III/20 -sääntöön; tekniset vaatimukset määritellään LSA-säännöstössä.

¹⁰Turvallisuuskäsikirja (eng. Safety Training Manual): SOLAS III/35 edellyttää, että aluksella on aluksen erityispiirteet huomioiva turvallisuuskoulutuskäsikirja, joka sisältää ohjeet hätätilanteissa toimimisesta ja pelastusvälineiden käytöstä.

¹¹MAIB (Marine Accident Investigation Branch) on Marine Accident Investigation Branch, Yhdistyneen kuningaskunnan riippumaton merionnettomuuksien tutkintaviranomainen.

¹²MAIB Report 13/2025 – Finnmaster