Selvitys: Moottorikelkan vajoaminen jäihin ja kahden henkilön menehtyminen Ähtärin Ouluvedellä 14.3.2025

Onnettomuustutkintakeskus selvitti Ähtärin Ouluvedellä 14.3.2025 tapahtunutta onnettomuutta, jossa kaksi henkilöä kuoli pudottuaan moottorikelkalla jäihin. Pelastustoimista huolimatta kaksi henkilöä kuoli.

TAPAHTUMAT

Hätäkeskus sai ilmoituksen henkilöltä, joka näki järven jäällä jotain kasamaista sekä kuuli sieltä avunhuutoja. Hätäkeskus hälytti kello 17.36 tehtävään vasteen mukaisesti Seinäjoella päivystäneen palomestarin sekä yksiköt Ähtärin paloasemalta. Tapahtuman aikana ilman lämpötila oli -12 astetta ja alueella puhalsi kova tuuli. Onnettomuuspaikalla jään paksuus oli noin 20 millimetriä.

Palomestari johti tehtävää aluksi paloauton videokuvan ja viestivälineiden avulla, koska matka tapahtumapaikalle kesti yli tunnin. Pelastuslaitoksen yksiköt saapuivat alueelle noin 15 minuutin kuluttua hälytyksestä. Pelastuslaitos aloitti pelastustoimet rannalta noin 300 metrin päässä onnettomuuspaikasta, joka sijaitsi keskellä Kaijanniemen kapeikkoa Ouluvedellä. Pelastustoiminta aloitettiin Pihlajavedentien puoleiselta rannalta hätäkeskuksen tekemään paikannuksen perusteella, mikä perustui ilmoittajalta saatuihin tietoihin.

Tehtävä päätettiin toteuttaa pintapelastajalla ja ilmatyynyaluksella. Kun ilmatyynyalusta valmisteltiin käyttöön, pintapelastaja pyrki pikaisesti jalkaisin kohti onnettomuuspaikkaa ja pelastettavaa. Kun pintapelastaja lähestyi onnettomuuspaikkaa, jää petti hänen altaan noin 20 metriä ennen pelastettavaa. Onnettomuusavantoa lähestyvä ilmatyynyalus saavutti hänet tässä vaiheessa ja otti kyytiin. Etäisyys pelastustoiminnan aloituspaikalta onnettomuuspaikalle oli noin 300-350 metriä.

Kun pelastajat saapuivat avannolle, pintapelastaja meni veteen avustamaan ilmatyynyaluksen kuljettajaa uhrin nostamisessa ilmatyynyalukseen. Noston ajaksi aluksen moottori jouduttiin päästämään tyhjäkäynnille, minkä seurauksena ilmatyynyalus laskeutui leijunnasta veteen. Noston yhteydessä ilmatyynyalukseen tuli runsaasti vettä. Noston yhteydessä huomattiin, että veden alla oli vielä toinen uhri. Hänet arvioitiin menehtyneeksi.

Ilmatyynyaluksen kuljettaja lähti viemään ensimmäistä uhria kohti rantaa. Kun ilmatyynyalus oli edennyt noin 15 metriä, aluksen kone pysähtyi ja se laskeutui veden pinnalle. Kuljettaja äyskäröi aluksen pohjalla olevaa vettä ja yritti käynnistää moottoria siinä onnistumatta. Tässä vaiheessa ilmatyynyalus kallistui ja kaatui yllättäen vasemman kautta ja jäi ylösalaisin veteen. Kuljettajan onnistui kiivetä aluksen pohjan päälle kannattelemaan uhria ja odottamaan pelastajia. Huonot jääolosuhteet viivästyttivät pelastajien saapumista onnettomuuspaikalle.

Tämän jälkeen vedessä toiminut pintapelastaja lähti takaisin kohti rantaa hakeakseen pintapelastuslaudan. Lautaa oli tarkoitus käyttää vedessä olleen uhrin kuljettamisessa rantaan. Tässä vaiheessa onnettomuusalueelle oli saapunut lisää pelastushenkilöstöä avustamaan pintapelastuksessa. Onnettomuuspaikalta rantaan päässyt ja kylmettynyt pintapelastaja ohjattiin lämpimään tilaan. Myös kaatuneen ilmatyynyaluksen kuljettaja hakeutui rantaan omin voimin.

Moottorikelkalla liikkuneet henkilöt saatiin pelastettua paikalle saapuneiden lisäyksiköiden avulla runsaan tunnin kuluttua hälytyksestä. Uhrit luovutettiin paikalle saapuneelle ensihoitoyksikölle, joka totesi heidät menehtyneiksi.

Paikalle oli hälytetty myös Rajavartiolaitoksen pelastushelikopteri, joka ei ehtinyt osallistua pelastustoimenpiteisiin. Tapahtuman jälkeen pelastustoimiin osallistuneille järjestettiin defusing-keskustelu. Kaatunut ilmatyynyalus ja moottorikelkka nostettiin vedestä seuraavana päivänä jatkotutkimuksia varten.

TAUSTATIEDOT

Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointialueen pelastuslaitos tuottaa alueen pelastustoiminnan. Alueella on 31 paloasemaa, joista Seinäjoen ja Lapuan asemilla on henkilöstöä ympärivuorokautisessa valmiudessa. Muilla paloasemilla työskentelee pelastuslaitoksen päätoimista henkilöstöä yhteistyössä sivutoimisen henkilöstön kanssa päivävuoroissa pääosin arkisin. Etelä-Pohjanmaalla etäisyydet ovat pitkiä ja useimmiten lähin toimija on sivutoimiseen pelastushenkilöstöön tukeutuva yksikkö.

Ouluveden jäätilanne oli huono ja osa alueesta jäätön. Onnettomuusalueella jään kantavuus vaihteli suuresti. Tilannetta voisi verrata kelirikkoaikaan.

Ähtärin paloasemalla oli käytössä Ähtärin VPK-yhdistyksen hankkima ja omistama ilmatyynyalus tyypiltään Scat Hovecraft hp 12. Se on otettu käyttöön 1991. Malli on yksimoottorinen ja valmistaja on ilmoittanut sen kokonaiskantavuudeksi noin 340 kg. Ilmatyynyaluksen leijuntaan vaikuttavia helmoja oli korjattu nippusiteillä, mikä vaikuttaa sen leijuntakykyyn heikentävästi. Ilmatyynyaluksen koneen pysäyttäminen aiheuttaa sen laskeutumisen leijunnasta. Ilmatyynyaluksen moottorin tiedettiin olevan altis teknisille ongelmille, mutta käyntihäiriön syy jäi epäselväksi.

Ähtärin pelastusryhmän yhteydenpito yksikön jäsenten välillä ja pelastustoiminnan johtajaan perustuu Virve-puhelimiin (Viranomaisverkossa toimiva viestiväline). Puhelinten määrä on rajallinen, mikä vaikuttaa pelastustoiminnan kannalta tärkeän tilannekuvan muodostamiseen. Pintapelastajilla ei ollut käytettävissä toimivaa yhteydenpitojärjestelmää. Pelastustoiminnassa käytettyä Virve-puhelinta jouduttiin säilyttämään ilmatyynyaluksen pohjalla, jolloin se altistui myös kosteudelle. Pintapelastajien käyttämät pintapelastuspuvut eivät mahdollistaneet puhelimien kuljettamista pintapelastuspuvussa tehtävän aikana.

HAVAINNOT

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen toimintavalmius perustuu laajasti pelastuslain mukaisen vapaaehtoisen henkilöstön koulutusjärjestelmän suorittaneisiin sivutoimisiin palokuntalaisiin. Alueella on vain kaksi ympärivuorokautisesti miehitettyä paloasemaa.

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos omistaa lähes täysin kaiken pelastustoiminnassa käytettävän kaluston, jolloin kaluston huollot ja ylläpito ovat lähtökohtaisesti pelastuslaitoksen vastuulla. VPK-yhdistysten itse hankkiman kaluston ylläpidosta sovitaan pelastuslaitoksen kanssa hankinnan yhteydessä. Kyseinen ilmatyynyalus oli hankittu ennen alueellisen pelastustoimen aloittamista. Tämän osalta ei enää löytynyt tietoa mahdollisesti sovituista ylläpitovastuista.

Onnettomuusalueen jäätilanne oli heikko vuodenajan ja lähellä sijaitsevan voimalan juoksutusvesien virtauksen seurauksena. Tämä vaikeutti ja hidasti merkittävästi pinnalta tapahtuvia pelastustoimenpiteitä.

Ilmatyynyaluksen laskeutuminen veteen uhrin nostoa varten, sinne kertynyt runsas vesimäärä ja kookkaan uhrin aiheuttama paino vaikuttivat aluksen vakavuuteen. Näiden mahdolliset vaikutukset eivät olleet käyttäjien tiedossa. Käyttäjät eivät tunnistaneet vapaan nestepinnan aiheuttamaa riskiä aluksen vakaudelle, mikä oli todennäköinen syy aluksen kaatumiselle.

Pintapelastajilla ei ollut mahdollisuutta kuljettaa puhelinta puvun alla ja kommunikoida tehtävän aikana, mikä vaikeutti tehtävän johtamista. Pelastustehtävän johtamisen vaatiman tilannekuvan muodostamista vaikeutti pintapelastustehtävän johtamisessa käytetyt viestivälineet.

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos on tehnyt heti onnettomuuden jälkeen oman sisäisen tutkinnan tapahtumien kulusta. Sen perusteella pelastuslaitos on jo ryhtynyt tarvittaviin kehittämistoimiin. Lisäksi Aluehallintoviraston työsuojeluviranomainen ja poliisi tutkivat tapahtuman. Myös Sisäministeriön pelastusosasto on käynnistänyt tapauksen tutkinnan.

Selvitystyön perusteella arvioitiin, että Onnettomuustutkintakeskus ei käynnistä tapauksesta turvallisuustutkintaa. Turvallisuustutkinnalla ei arvioida saatavan merkittävää turvallisuutta edistävää lisätietoa.

Lisätiedot:

Johtava tutkija Risto Haimila, puh. 02951 50730