R2024-02 Pikaraitiotien raitiolinjan 15 raitiovaunujen törmäys Helsingissä 15.10.2024 ja raitiovaunun törmäys päätymuuriin Espoossa 15.11.2024

Kaksi raitiovaunua törmäsi toisiinsa raitiolinjan 15 Itäkeskuksen päätepysäkin läheisyydessä Helsingissä 15.10.2024. Törmäys tapahtui, kun toisen raitiovaunun kuljettaja lähti liikkeelle pysäkiltä ilman lähtölupaa, vasten seis-opastetta. Vaihdejärjestelmän toteutuksen takia vaunu ohjautui ensimmäisestä vaihteesta toiselle raiteelle ja törmäsi vastaantulevan vaunun kylkeen. Törmäyksessä loukkaantui lievästi yksi matkustaja. Onnettomuuden aineelliset vahingot olivat erittäin suuret. Raitiovaunujen korjauskustannukset olivat yli miljoona euroa.

Raitiolinjan 15 raitiovaunu törmäsi radan päätymuuriin Espoon Keilaniemessä 15.11.2024. Päätymuuriin törmäys tapahtui, kun raitiovaunun kuljettaja menetti toimintakykynsä hieman ennen päätepysäkille saapumista, eikä pystynyt pysäyttämään raitiovaunua ennen raiteen päätekohtaa. Onnettomuudessa loukkaantui neljä matkustajaa, joista yksi vakavammin. Onnettomuuden aineelliset vahingot jäivät vähäisiksi.

Helsingin ja Espoon alueilla kulkeva raitiolinja 15 on ensimmäinen niin sanottu pikaraitiotie pääkaupunkiseudulla. Linjalla raitiovaunujen nopeudet ovat korkeimmillaan 70 km/h. Liikennöinti tapahtuu näkemäajona. Suunnittelussa ja rakentamisessa ei tutkinnan perusteella ei olla kyetty kattavasti tunnistamaan kaikkia keskeisiä liikennöintiin liittyviä riskejä. Radan, kaluston ja liikennöinnin suunnitteluperiaatteita ohjasi näkemys, jonka mukaan raitiolinja 15 on aiemman raitiotieverkon laajennus. Tämä suunnitteluperusta johti useisiin turvallisuuden kannalta epäedullisiin toteutusratkaisuihin radan ja kaluston osalta.

Henkilöstöön liittyvät tekijät myötävaikuttivat molempien onnettomuuksien tapahtumiseen. Liikennöintiä harjoittavan operaattorin työvuorojärjestelmä altistaa kuljettajia väsymykselle. Lisäksi organisaation ilmapiiri ei edistä parhaalla mahdollisella tavalla turvallisuushavaintojen tekemistä ja poikkeamailmoituksista oppimista.

Suomessa ja Euroopan unionin alueella raitioliikenteen sääntely on erittäin vähäistä. Virallisen sääntelyn ja standardisoinnin puuttuessa alalle on kehittynyt toisistaan poikkeavia teknisiä toteutuksia ja tapoja toteuttaa liikennöintiä. Samoin esimerkiksi kuljettajien valintaprosessi sekä terveydentila- ja koulutusvaatimukset ovat raitioliikenteessä Suomessa väljemmät kuin vaikkapa rautatieliikenteessä ja yleisesti Pohjoismaisessa raitioliikenteessä. Tutkinnan perusteella voidaan yleisesti todeta, että raitioliikenne on jäänyt merkittävästi muista liikennemuodoista jälkeen turvallisuutta parantavan ja kuljettajaa avustavan tekniikan hyödyntämisessä.

Turvallisuuden parantamiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että:

1. Liikenne- ja viestintävirasto määrittelee riskiperusteisesti kansalliset terveydentilavaatimukset ja terveydentilanseurannan raitiovaununkuljettajille. [2025-S29]
2. Kaupunkiraideliikenteen harjoittajat huomioivatraitiovaunun kuljettajien työvuorojärjestelyissä kuljettajien vireystilan ja määrittelevät selkeät menettelyt työn keskeyttämiseen, jos kuljettaja tuntee itsensä väsyneeksi. [2025-S30]
3. Kaupunkiraideliikenteen harjoittajat lisäävät turvallisuutta parantavan ja kuljettajaa tukevan tekniikan käyttöä raitioliikenteessä. [2025-S31]
4. Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää sääntelyhankkeen, jolla määritellään kansalliset turvallisuusvaatimukset ja valvonta raitioliikenteelle. [2025-S32]