R2020-01 Tasoristeysonnettomuus Mänttä-Vilppulassa 14.5.2020

Torstaina 14.5.2020 kello 23.12 traktorin ja kylvölannoittimen muodostama ajoneuvoyhdis-telmä törmäsi kiskobussin kylkeen varoituslaitteettomassa Kulmalan tasoristeyksessä Mänttä-Vilppulassa, Oriveden ja Haapamäen välisellä rataosuudella. Kiskobussi oli lähtenyt Vilppulan asemalta Haapamäen suuntaan aikataulun mukaisesti. Kulmalan tasoristeystä lähesty-essään veturinkuljettaja havaitsi radan vasemmalla puolella puuston katveessa tiellä liikkuvan ajoneuvon. Tasoristeystä kohti ajanut traktori tuli näkyviin juuri ennen kuin kiskobussi ajoi tasoristeykseen. Veturinkuljettaja vilautti kiskobussin valoja traktorille, mutta ei ehtinyt jarruttaa. Kiskobussin nopeus oli 100 km/h, kun traktori törmäsi kiskobussin vasempaan kylkeen. Polttoainesäiliö repesi ja ulos purskahtanut dieselöljy syttyi heti palamaan. Törmäyksen jälkeen juna pysähtyi noin 300 metrin päähän tasoristeyksestä.

Veturinkuljettaja ja matkustajat selvisivät vammoitta. Traktorinkuljettaja sai lieviä vammoja. Kiskobussi vaurioitui pahoin törmäyksessä ja siitä aiheutuneessa palossa. Traktori hajosi törmäyksessä korjauskelvottamaksi. Onnettomuudesta aiheutuneet kokonaiskustannukset olivat arviolta yli 2 M€. Onnettomuuden seurauksena maastoon valui öljyä ja dieselpolttoainetta. Tasoristeyksen ja viereisen ojan väliseltä alueelta poistettiin pilaantunutta öljyistä maata noin kymmenen neliömetrin alueelta. Maaperän haitta-ainetutkimuksen mukaan kohteessa ei ole tarvetta jatkotoimenpiteille tai tarkkailulle.

Traktorin kuljettajan väsymys, rutinoituminen, traktorin ohjaamon katveet ja heijastumat sekä traktorin ominaisuudet johtivat siihen, että hän ei havainnut junaa eikä pysähtynyt ennen tasoristeystä. Tällaiset tienkäyttäjien tekemät virheet erityisesti tutuissa tasoristeyksissä ovat yleisiä.

Törmäys kiskobussin kylkeen aiheutti tulipalon, koska polttoainesäiliö, akusto ja sähkökeskus vaurioituivat samanaikaisesti. Kiskobussin kriittisten laitteiden sijoittelussa ja suojauksessa ei ollut huomioitu sivutörmäyksen aiheuttamaa riskiä. Sitä ei ole huomioitu myöskään kalustoa koskevissa määräyksissä.

Palon nopeasta etenemisestä huolimatta evakuointi onnistui hyvin, koska veturinkuljettaja oli toimintakykyinen, matkustajia oli vähän ja ulkoa tuli hieman valoa. Taajamajunissa, joissa ei ole muuta henkilökuntaa, veturinkuljettajan rooli on evakuointitilanteissa keskeinen.

Koska kiskobussin sähköt katkesivat, kaikki valot sammuivat ja ovet toimivat vain hätäaukaisulla. Ovien hätäaukaisuohjeet ovat vaikeaselkoiset eikä oven viereen kiinnitetyn ohjetarran kuvitus vastaa avauskahvojen ja kytkimien todellista muotoa. Tarrasta ei myöskään selviä kahvojen sijainti. Kalustoa tuntemattomalle matkustajalle ohjeet saattavat jäädä epäselviksi. Ovien avaaminen jää matkustajien vastuulle evakuoinnissa, mikäli veturinkuljettaja ei ole toimintakykyinen tai junassa on useita yksiköitä.

Oikean tapahtumapaikan määrittelyssä oli viivettä, koska veturinkuljettaja ei käyttänyt 112-sovellusta hätäpuhelua soittaessaan. Yhtenä keinona paikantamiseen veturinkuljettaja käytti paikantamismerkkiä, joka käsitteenä ei ollut hätäkeskuspäivystäjälle tuttu. Väylävirasto ja Hätäkeskuslaitos eivät olleet sopineet paikantamismerkin käytöstä rautatieonnettomuuksien paikantamistilanteissa.

Liikkuvan kaluston turvallisuuden parantamiseksi Onnettomuuskeskus suosittaa, että

1. Euroopan rautatievirasto lisää dieselmoottorijunia koskeviin määräyksiin sivutörmäyssuojausta koskevat vaatimukset.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikenne- ja viestintävirasto varmistaa seuraavien suositusten toteutumisen:

2. VR-Yhtymä Oy sisällyttää evakuointikoulutuksen veturinkuljettajien koulutukseen.

3. VR-Yhtymä Oy uusii kiskobussikaluston ovien hätäavausohjeiden tarrat ja varmistaa turvavalaistuksen toimimisen onnettomuustilanteissa.

4. Väylävirasto sopii Hätäkeskuslaitoksen kanssa paikantamismerkkien käytöstä rautateiden hätäilmoituksissa.