S1/2006Y Kevättalven 2006 rakennusonnettomuudet

Kevättalvella 2006 sattui Suomessa useita kattovaurioita lyhyen ajan sisällä pääosin hallimaisissa rakennuksissa, joissa saattoi olla paljon ihmisiä. Vakavin niistä sattui Haapajärvellä 8.4.2006, jossa myymälän kattoa romahti kaupan aukioloaikana noin 350 m2 alueelta. Myös Vetelissä seuraavana päivänä sattunut ratsastusmaneesin romahtaminen olisi voinut aiheuttaa merkittäviä henkilövahinkoja, mutta romahtaminen tapahtui yöaikaan kun ketään ei ollut rakennuksessa. Muut onnettomuustutkintaan otetut vauriot olivat vähäisempiä. Ne sattuivat Pihtiputaalla 20.3. ja 2.4., Laukaassa 3.4., Karjaalla 5.4., Keiteleellä 7.4., Jyväskylässä 8.4. ja Joensuussa 15.4.

Henkilövahinkoja ei sattunut missään tutkituista tapauksista. Pelastuslaitoksen henkilöstöä tai yksiköitä kävi kaikilla tapahtumapaikoilla. Tehtävät eivät olleet pelastustoiminnan kannalta vaativia ja tehtävänä oli lähinnä tilanteen toteaminen ja lisävahinkojen estäminen. Lisävahinkojen estämiseen kuului esimerkiksi lumen poistoa, ylös jääneiden rakenteiden tukemista ja alueen eristämistä.

Tapahtumien välittömät tekniset syyt olivat erilaisia. Haapajärvellä ja Vetelissä oli puutteita pitkien naulalevyristikoiden tuennassa ja Vetelissä oli lisäksi puutteita koko rakennuksen vaakajäykistyksessä. Pihtiputaalla petti paikallista valmistetta olleiden ristikoiden vaneriliitokset. Laukaassa liimapuupalkit olivat kuivuessaan ja kutistuessaan jääneet yläreunastaan ruuvien varaan ja ne putosivat lumikuorman vaikutuksesta takaisin paikoilleen. Karjaalla puutteet liittyivät betonisten julkisivun kerroslevyelementtien kiinnitystapaan. Keiteleellä liimapuupalkki oli peräisin 1950-luvulta ja palkin vinoliitoksen vanha liimaus petti. Jyväskylässä kaarikattoa pitkin liukunut lumi kinostui ja painoi katon teräspoimulevyä sisään. Joensuussa puolestaan kattokaivo oli tukkeutunut ja teräspoimulevy petti kaivon läheisyyteen kerääntyneen sulamisveden vuoksi.

Yhteistä tapauksille oli se, että rakennukset oli yhtä lukuun ottamatta suunniteltu ja rakennettu vanhan rakennuslain aikaan eikä viime vuosien rakenteellisen turvallisuuden kehittämistoimenpiteillä ollut vaikutusta näihin rakennuksiin. Myöskään vuonna 2004 tehdyt olemassa olevien rakennusten tarkastukset eivät ulottuneet tutkittavana olleisiin kohteisiin. Useissa tapauksissa rakenteiden puutteet olisivat olleet tunnistettavissa asiantuntevan tarkastuksen avulla. Ongelmana olemassa olevien rakennusten osalta on nykyisin se, että jos turvallisuuteen vaikuttavia puutteita ei ole rakentamisen aikana tunnistettu, ne tunnistetaan usein vasta rakenteiden vaurioiduttua.

Tutkitunkaltaisten vaurioiden välttämiseksi tutkintalautakunta suosittaa, että rakennuksille luotaisiin katsastusmenettely, jossa oleellisena sisältönä olisi rakenteiden turvallisuus. Lisäksi tutkintalautakunta suosittaa, että kunnallisia rakennusvalvontoja yhdistettäisiin esimerkiksi pelastustoimen tapaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi siten, että kullakin alueellisella rakennusvalvonnalla olisi riittävä erityisosaaminen erilaisten rakennusten ja rakenteiden valvontaan ja seurantaan. Rakennusten kokonaisturvallisuuden hallitsemiseksi tutkintalautakunta suosittaa rakennusvalvonta-, työsuojelu- ja pelastusviranomaisten kattavampaa yhteistyötä. Naulalevyristikoilla toteutettujen rakennusten osalta tutkintalautakunta suosittaa, että rakennukset, joissa käytetään jänneväliltään yli 15 m:n naulalevyristikoita, tulisi määritellä Rakentamismääräyskokoelmassa luokan A sijaan luokkaan AA, jolloin suunnittelijan koulutus- ja pätevyysvaatimukset olisivat nykyistä tiukemmat.

S1/2006Y Tutkintaselostus (pdf, 3.47 Mt)