B2/2004Y Linja-auton suistuminen tieltä ja ajautuminen jokeen Halikossa 22.12.2004

Helsingistä Salon kautta Turkuun liikennöivän pikavuoron linja-auto lähti Helsingistä 22.12.2004 kello 20. Auto pysähtyi Salossa, josta se jatkoi matkaa kello 21.53. Halikossa, kahdeksan kilometrin päässä Salosta alkoi 800 metrin pituinen alamäki, jonka puolivälin tienoilla kuljettaja ja matkustajat tunsivat tuulenpuuskan heilauttavan autoa oikealle. Kuljettaja ei saanut pidettyä autoa hallinnassaan ja se suistui ensin pengerkaiteen päälle, kaatui kyljelleen ja päätyi jokeen. Etummaisella penkkirivillä istunut matkustaja joutui bussin alle ja kuoli, kuusi loukkaantui vakavasti ja yhdeksän lievästi. Seitsemän selvisi vammoitta. Kello oli onnettomuuden tapahtuessa 22.05.

Kaikki loukkaantuneet pääsivät omin avuin tai toistensa auttamina ulos odottelemaan pelastajien tuloa. Omatoimista pelastautumista edesauttoi linja-auton sisävalojen päälle jääminen sekä se, että kuljettaja ja kaikki matkustajat, bussin alle jäänyttä lukuun ottamatta, olivat liikuntakykyisiä. Keskeiset pelastus- ja sairaankuljetusajoneuvot tulivat paikalle 11–16 minuutin kuluttua hälytyksestä. Pelastajat alkoivat tutkia tilannetta linja-autossa ja sen ympäristössä sekä suorittamaan etsintää ranta-alueella. Sairaankuljetusyksiköiden miehistöt ryhtyivät tutkimaan sairaankuljetusyksiköissä uhreja, joista useimmat olivat läpimärkiä. Osa uhreista kuljetettiin Salon seudun sairaalan ja Salon terveyskeskuksen yhteispäivystykseen ja osa Turun yliopistolliseen keskussairaalaan TYKSiin.

Onnettomuuden aikaan ajokeli oli erittäin huono, sillä tien pinta oli loskan vuoksi liukas. Vesisade oli alkanut muuttua kohtalaiseksi räntä- ja lumisateeksi puolisen tuntia ennen onnettomuutta ja yltyi kovaksi hetkeä ennen onnettomuutta. Tuuli oli kovaa ja erityisen puuskaista. Tuulen nopeuden voidaan arvioida olleen 17–18 m/s ja puuskissa noin 30 m/s. Kyseisen päivän myrsky luokiteltiin voimakkuudeltaan harvinaiseksi. Onnettomuus sattui aukealla paikalla, jossa etelätuuli pääsi puhaltamaan lähes esteettä.

Onnettomuuden välitön syy oli se, että tuulen aiheuttaman sivuttaisvoiman suuruus ylitti kyseisessä ajotilanteessa etupyörien kitkavoiman ja kuljettaja menetti ajoneuvon hallinnan. Suuri sivuttaisvoima oli seurausta kovasta sivutuulen nopeudesta, auton muodosta, suuresta sivupinta-alasta ja ajonopeudesta. Vähäinen kitkavoima etupyörillä johtui auton massan painottumisesta pääosin taka-akseleille sekä melko kuluneiden, pääosin kesäkäyttöön tarkoitettujen renkaiden huonoista kitkaominaisuuksista vallitsevissa olosuhteissa. Kuviointi ei kyennyt syrjäyttämään tiellä ollutta loskaa riittävästi ja rengas joutui loskaliirtoon. Loskaliirtoon joutumista edesauttoi loskan määrään nähden melko suuri nopeus.

Tutkintalautakunta suosittaa vastaavanlaisten onnettomuuksien välttämiseksi, että linja-autoalalle laadittaisiin normisto, johon kirjattaisiin linja-autoliikenteessä sovellettavat turvallisuuskäytännöt ja luotaisiin edellytykset jatkuvalle turvallisuuden kehittämiselle. Tutkintalautakunta suosittaa myös, että raskaan kaluston renkaita testattaisiin tarkoituksena saada tietoa parhaiten talviajoon soveltuvista renkaista. Edelleen linja-autoliikenteen turvallisuuden parantamiseksi huonoissa sääoloissa parantaisi se, että linja-autoyritykset ja kuljettajat saisivat ja hyödyntäisivät ajantasaista tietoa juuri oman ajoreittinsä keliolosuhteista.

B2/2004Y Tutkintaselostus (pdf, 1.33 Mt)

Lataa tästä tutkintaselostuksen liitteet (pdf, 1.19 Mt)