Y2023-S1
Työkuolemat

Teematutkinnassa tutkittiin vuonna 2023 tapahtuneet kuolemaan johtaneet työtapaturmat. Vuoden aikana tapahtui 23 tapaturmaista työkuolemaa, joista noin puolet tapahtui maa- ja metsätalousalalla. Muilla toimialoilla tapaturmien lukumäärä oli vähäisempi. Työtapaturmissa kuolleet olivat kaikki miehiä ja heidän keski-ikänsä oli 49 vuotta. Yli puolet tapaturmien uhreista työskenteli tapaturman sattuessa yksin.

Tapaturmatyypeistä yleisin oli uhrin jääminen työskentelytilanteessa raskaan taakan tai esineen alle. Tämän jälkeen yleisimmät tapaturmatyypit olivat putoaminen tai joutuminen työkoneen liikkuvien osien väliin. Nämä työskentelyolosuhteet ovat siten syytä tunnistaa riskialttiiksi, ja työturvallisuuteen tulee kiinnittää erityinen huomio.

Maa- ja metsätalousalalla työtapaturmassa kuollut oli useimmiten tilan yrittäjä, eläkkeelle jäänyt yrittäjä tai perheenjäsen. Maa- ja metsätaloustyöt ovat poikkeuksellisen moninaisia ja olosuhteet vaihtuvia. Toimialalle on tavallista, että työt ja tilanteet ratkotaan omaehtoisesti saatavilla olevin keinoin ja välinein. Alan työturvallisuuteen vaikuttaa myös se, että itsenäistä työtä tekevän yrittäjän työmenettelyiden turvallisuus ja saatavilla olevan työturvallisuustiedon hyödyntäminen jää yrittäjän oman aktiivisuuden ja resurssien varaan.

Muiden toimialojen osalta tutkinnassa havaittiin muun muassa tarve kehittää taksialan työturvallisuutta. Tutkinnassa tarkasteltiin erityisesti väkivallan uhkaa osana taksinkuljettajan työturvallisuutta. Yksittäisenä toimialana tarkasteltiin myös maanpuolustusta. Merivoimien pintapelastusharjoittelussa tunnistettiin tarve kehittää ja ohjeistaa täsmälliset menettelyt pintapelastustoiminnan turvallisuuden varmistamiseksi.

Toimialasta riippumatta havaittiin, että pienissä yrityksissä työturvallisuustietoisuus ja -osaaminen oli riittämätöntä. Myös tietoisuus työnantajaroolin kuuluvista työturvallisuustehtävistä oli puutteellista. Koska työsuojeluvalvonta ja ohjaus kohdistuvat työntekijän suojelemiseen, jää itsenäistä työtä tekevän yrittäjän työturvallisuusosaaminen yrittäjän oman aktiivisuuden varaan.
Suurissa yrityksissä tai usean yrityksen yhteisellä työpaikalla havaittiin puutteita töiden koordinoinnissa ja tiedon välittämisessä toimijoiden kesken. Usean toimijan yhteisellä työpaikalla puutteet töiden suunnittelussa, koordinoinnissa ja työturvallisuusyhteistyössä vaarantavat yksittäisen toimijan ja koko työpaikan turvallisuuden.

Useassa tapauksessa tuli esiin pyrkimys työn sujuvoittamiseen. Tämä tuli esiin toimialasta riippumatta. Pyrkimys edistää ja sujuvoittaa työtä ilmeni esimerkiksi siten, että työturvallisuutta turvaavia työvaiheita jätettiin tekemättä tai työvälineitä ja varusteita käyttämättä. Myös turvalaitteita ohitettiin, etenkin jos niiden ohittaminen oli tehty mahdolliseksi. Työn sujuvoittamista palvelevat työkäytänteet kehittyvät usein vähitellen ja suunnittelemattomasti. Toimijat eivät välttämättä tunnista toimintatapoihin liittyviä riskejä. Työkäytäntöjen turvallisuutta tulisikin toistuvasti ja aktiivisesti arvioida. Myös työn sujuvuutta tulisi työturvallisuuden näkökulmasta tukea.

Teematutkinnan perusteella Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että

• Sosiaali- ja terveysministeriö kehittää menettelyjä, joilla yrittäjät saadaan noudattamaan omassa työssään samanlaisia työturvallisuuskäytäntöjä, joita työturvallisuuslaki edellyttää työntekijöiden työsuojelulta.
• Liikenne- ja viestintävirasto valmistelee keinoja, joilla taksialan työturvallisuutta saadaan kehitettyä.
• Kiinteistötyönantajat ry ja Kuntaliitto varoittavat hiekoituslaitteiden käyttäjiä niiden vaaroista ja ohjaavat alan toimijoita varmistamaan, että hiekoituslaitteita käytetään asianmukaisesti ja turvallisesti.
• Puolustusvoimat tarkastaa pintapelastustoiminnan ohjeet, menettelyt ja varusteet mukaan lukien pelastustoimet ja -välineistön sekä korjaa näissä havaitut puutteet.