Y2017-E1 Ilmanvaihtoputken putoaminen Vaasan jäähallissa 17.12.2017

Onnettomuustutkintakeskus on tehnyt alustavaa tutkintaa onnettomuudesta, jossa yhteensä 217 kg painoiset ilmanvaihtokanavan osat putosivat konsertissa olleen yleisön päälle 17.12.2017 Vaasan jäähallissa. Onnettomuus aiheutti vammoja noin 20 ihmiselle. Erityisesti reuna edellä pudonneet putken osat aiheuttivat alla olleille ihmisille hengenvaaran.

Tietoja on tapahtumapäivästä alkaen saatu poliisilta, pelastustoimelta, Vaasan rakennusvalvonnalta, halliyhtiön edustajalta sekä ilmanvaihtoasennuksia tehneeltä yritykseltä.

Jäähalli on alun perin rakennettu 1970-luvun alussa. Peruskorjausta ja laajennusta tehtiin 1990-luvun lopussa. Tuolloin kattoon ripustettiin eri kokoisia ja eri suuntaisia ilmanvaihtokanavia. Ripustus tehtiin käyttäen putken ympäri ulottuvia pantoja. Osa kiinnityksistä tehtiin liimapuisiin pääkannattajiin ja osa kierretankoja käyttäen sekundaarikannattajiin. Sekundaarikannattajat, jotka olivat vaneriuumaisia puu-palkkeja, jäivät lisäeristeiden sisään piiloon noin 17 cm syvyyteen.

Vuonna 2014 hallin keskelle ripustettuun näyttötauluun tehtiin muutoksia, joiden vuoksi yhtä halkaisijaltaan 800 mm olevaa poistoilmakanavaa piti lyhentää useita metrejä. Kanava koostui kolmen metrin pituisista putkista, joita poistettiin. Kana-van lyhennettyyn päähän kiinnitettiin sama T-kappale, joka oli alkuperäisessä asennuksessa. T-kappale tuli näin ollen aikaisempaan verrattuna eri kohtaan hallia ja piti kiinnittää uudelleen hallin kattoon.

Kyseessä oli kohtuullisen vähäinen asennustyö, jollaisiin ei haeta tai vaadita rakennuslupaa. Siten rakennustyöhön ei kohdistunut viranomaisen rakennusvalvontaa. Lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtotöihin erikoistunut asennusliike teki lyhennys- ja kiinnitystyön halliyhtiön tilauksesta. Työn "yksinkertaisuuden" vuoksi tämänkaltaisiin töihin ei tyypillisesti, kuten ei tässäkään tapauksessa, käytetty suunnittelijaa, joka olisi suunnitellut putkien ripustukset. Työ jäi asentajien ja työnjohdon osaamisen varaan.

Onnettomuuden jälkeen voitiin todeta, että lyhennetyn putken T-kappaleen ripustus oli toteutettu huonosti. Yksi kannake petti vähintään muutamaa päivää ennen onnettomuutta, mikä on parhaiten havaittavissa kaksi päivää ennen onnettomuutta olleen jääkiekko-ottelun valokuvista. Havaintoja on myös konsertin alusta. Useat ihmiset ovat onnettomuuden jälkeen kertoneet samankaltaisesti, että katosta kuului konsertin alkaessa ääniä ja osa oli havainnut vinossa olleen T-kappaleen. Kukaan ei ilmoittanut havainnoistaan hallin henkilökunnalle. Hallin henkilökunta ei kertomansa mukaan ollut havainnut putkissa poikkeamia ennen putoamista.

Yhden kannattimen pettäminen aiheutti muille kannattimille lisääntyneen kuorman, minkä vuoksi myös ne pettivät eri tavoin. Yksi kierretanko katkesi taivutuksen vuoksi ja toisesta kohtaa petti putkea vain osittain kiertäneen pannan peltiruuvit. Kierretangot olivat halkaisijaltaan 8 mm ja 10 mm.

T-kappaleen kiinnitys oli heikko, koska kierretangot olivat vinossa asennossa ja vain putken toisessa reunassa. Erityinen ongelma ensin pettäneen kierretangon osalta oli se, että sen yläpään ruuvi ei ollut osunut kunnolla puiseen sekundaari-kannattajaan. Puu oli haljennut ja ruuvi repeytynyt irti puusta. Asennustyön oli tehnyt vaikeaksi se, että palkit olivat piilossa eristeiden sisällä. Ruuvaus tehtiin näkemättä kohtaa, johon kierretangon päässä ollut tappiruuvi kiinnittyi.

T-kappaleen alkuperäinen kiinnitys todennäköisesti oli tehty eristystyön edetessä, joten luja kiinnittyminen palkkiin oli tuolloin onnistunut paremmin. Lisäksi tuolloin oli käytetty kokonaan putken ympäri ulottuneita pantoja ja kahta kierretankoa yhtä pantaa kohden.

Alustavan tutkinnan perusteella vastaavanlaisilta onnettomuuksilta voidaan välttyä siten, että:

1. Rakennuksen omistaja huolehtii rakennuksen turvallisuudesta. Laajarunkoisten hallien tarkastuksista on erillinen laki (300/2015). Tarkastuksiin tulee sisällyttää kantavien rakenteiden lisäksi myös vaaraa aiheuttavat ripustukset. Rakenteita ja ripustuksia on hyvä tarkkailla muutoinkin säännöllisesti.

2. Raskaat ripustukset suunnitellaan ja toteutetaan viranomaisvalvonnasta ja rakennusluvasta riippumatta siten, että rakennuksen käyttö on turvallista ja siten, että rakenteilla säilyy riittävä lujuus ja vakaus koko suunnitellun käyttöiän ajan. Raskaat ripustukset ovat henkilöturvallisuuden kannalta verrattavissa kantaviin rakenteisiin.

3. Vaaraa aiheuttavat ripustukset tehdään siten, että kiinnittyminen ja voimien siirtyminen kantavaan rakenteeseen on varmaa. Vaihtoehtona voi olla luotettavuuden parantaminen lisäkiinnityksillä tai erillisillä varmistuksilla.

4. Silloin kun lujien kiinnityspisteiden löytäminen osoittautuu vaativaksi ja kiinnitys-tapa voi olla epävarma, hyödynnetään rakennesuunnittelijaa.

5. Tapahtumajärjestäjä tekee sopivia turvallisuuteen liittyviä katselmuksia, joissa havainnoidaan myös rakennukseen liittyviä riskejä. Lisäksi tapahtumajärjestäjä varautuu pelastussuunnittelussaan erilaisiin onnettomuuksiin.

Onnettomuus ei aiheuta Onnettomuustutkintakeskuksessa muita toimenpiteitä. Halliyhtiö on tarkistuttanut Vaasan jäähallin loput ripustukset ja lisännyt tarvittavat vaijerivarmistukset.

Johtaja Veli-Pekka Nurmi, p. 02951 50701

Johtava tutkija Kai Valonen, p. 02951 50707

Kuva 1. Pudonneet ilmanvaihtokanavan osat alkuperäiseen muotoon aseteltuna. Kanava hajosi putoamisen yhteydessä kolmeen osaan. Kattokannattajasta ensimmäisenä irti repeytynyt kierretangon päässä ollut ruuvi on ympyröity. Pikkukuvassa lähikuva samasta ruuvista. (Kuva: Poliisi.) Kuva 2. Ensimmäisenä irronneet ruuvin kiinnittyminen kattokannattajaan oli puutteellinen. Eristeiden sisällä ilman näköyhteyttä kiinnitetty ruuvi oli osunut vinosti puun reunaan ja halkaissut puun. Kuvassa reikään on työnnetty ohut sauva osoittamaan reiän suuntaa. (Kuva: Poliisi.)

Kuva 3. Kuvakaappaus valvontakameran videolta kanavan irtoamishetkeltä. Kuva 4. Kuvakaappaus valvontakameran videolta kanavan kolmen osan iskeytyessä yleisön joukkoon