C7/2007L Pakkolasku 28.9.2007 Porvoonväylälle Sipoossa

Porvoon länsipuolella Sipoonlahdella sattui perjantaina 28.9.2007 klo 16.30 lentovaurio, kun Malmin ilmailukerhon omistama Cessna 172N-tyyppinen lentokone OH-CAU teki pakkolaskun Porvoonväylälle Sipoonlahden liittymään. Koneessa oli ohjaajan lisäksi kaksi matkustajaa. Kukaan ei loukkaantunut. Kone kärsi huomattavia vaurioita. Tieliikenteelle ei aiheutunut vahinkoja. Kone oli varustettu TAE 125-01 dieselmoottorilla. Polttoaine oli JET A1 suihkumoottoripolttoainetta

Onnettomuustutkintakeskus asetti päätöksellään C7/2007L tutkintalautakunnan, jonka puheenjohtajaksi nimettiin tutkija Jouko Koskimies ja jäseniksi entinen johtava tutkija Esko Lähteenmäki ja erikoistutkija Tii-Maria Siitonen.

OH-CAU lähti Helsinki-Malmin lentoasemalta kello 16.16 paikallislennolle Sipoonlahden alueelle. Sää oli hyvä. Lento suuntautui Degerin ilmoittautumispaikan kautta kohti Porvoon öljynjalostamon suoja-alueen reunaa. Lentokorkeus oli 900 jalkaa ja nopeus 100 solmua 75 % matkalentoteholla. Koneen ollessa Sipoonlahden itäpuolella moottorin teho pieneni äkillisesti 25−30 %:iin. Ohjaaja kaartoi heti vasemmalle kohti Boxin kylää ja ilmoitti klo 16.27 Malmin lennonjohdolle moottoritehon menetyksestä. Lennonjohto antoi selvityksen lähialueelle suoraan kohti kenttää sekä käynnisti onnettomuusvaaratilanteen toimenpiteet.

Ohjaaja ilmoitti kello 16.28 lennonjohdolle, että moottorissa on enää 31 % tehoa. Hetken kuluttua ohjaaja totesi, ettei koneella enää pääse Malmille ja päätti tehdä laskun moottoritielle. Autoliikenteen takia laskeutuminen ennen Hangelbyntien siltaa ei onnistunut ja hän ohjasi koneen laskuun Sipoonlahden liittymään johtavalle moottoritien oikealle kaistalle.

Kosketuskohta oli noin 250 metriä Hangelbyntien sillan jälkeen. Ohjaaja ei pystynyt pysäyttämään konetta ennen liittymän risteystä. Koneen oikea siipi osui tien oikealla puolella olevaan valaisinpylvääseen ja sen jälkeen vasen siipi risteyksessä olleeseen liikenteenjakajatauluun. Koneen vasen pääteline nousi tien reunakaiteen päälle. Nokkapyörä murtui irti, koneen nokka painui alas ja potkurin lavat katkesivat iskiessään kaiteeseen.

Lennonjohtaja teki kello 16.28 lento-onnettomuushälytyksen hätäkeskukselle ja lentoaseman pelastusyksiköille. Pelastusyksiköt saivat hälytykset kello 16.33–16.36. Ensimmäiset yksiköt olivat paikalla noin kello 16.42. Poliisi puhallutti koneen ohjaajan kello 17.10. Tulos oli 0,00 promillea.

Moottorin tarkastuksessa havaittiin sen polttoainejärjestelmässä metallipurua, jonka todettiin olevan peräisin vaurioituneesta korkeapainepumpusta. Polttoainejärjestelmän osat vietiin tutkittaviksi moottorin valmistajatehtaalle Saksaan. Suomessa ja Saksassa tehdyissä polttoaineanalyyseissä polttoaineen todettiin täyttävän JET A1 polttoaineelle asetetut vaatimukset.

JET A1 polttoaine on valmistettu suihkumoottoripolttoaineeksi. Sen voitelevuus on merkittävästi dieselpolttoainetta huonompi. JET A1:n voitelevuutta valvotaan BOCLE -menetelmällä. Suurimmaksi sallituksi BOCLE lukuarvoksi on vahvistettu 0,850 mm.

Dieselpolttoaineen voitelevuutta testataan HFRR- menetelmällä. Suurimmaksi sallituksi lukuarvoksi on vahvistettu 0,460 mm. JET A1 polttoainetta ei testata HFRR- menetelmällä, eikä polttoaineelle ole kansainvälisesti vahvistettu mitään HFRR lukuarvovaatimuksia. BOCLE- ja HFRR- menetelmillä saadut lukuarvot eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

Lukuarvot kuvaavat koekappaleeseen syntyneen kulumajäljen kokoa. Pieni lukuarvo merkitsee hyvää voitelevuutta.

Koneen polttoaineen voitelevuuden HFRR lukuarvoksi saatiin 0,835 mm. Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) ilmoitti korkeapainepumpun hyväksymistesteissä käytetyn polttoaineen HFRR lukuarvoksi 0,780 mm.

Onnettomuuden syynä oli tapahtumaketju, jossa moottorin korkeapainepumpun vaurioituminen aiheutti yhteispainelinjan paineensäätöventtiilin juuttumisen lähes auki. Siitä aiheutui koneen moottorin tehonmenetys, koska yhteispainelinjaan (common rail) jäi vain moottorin tyhjäkäynnin mahdollistava polttoainepaine. Paineensäätöventtiilin kuulaventtiilin aukijäämisen on todennäköisesti aiheuttanut vaurioituneen korkeapainepumpun pumppumäntiä työntävän käyttimen laakeripinnasta irronnut metallisiru. Pumppumäntiä työntävän käyttimen laakeripinnan vaurioituminen on alkanut jo aikaisemmin. Sen on todennäköisesti aiheuttanut polttoainesäiliön täyttöaukon kannen kautta polttoaineeseen päässyt vesi. Ennen tapahtumalentoa ja sen jälkeen otetuissa polttoainenäytteissä ei havaittu vettä.

Tutkintalautakunta suosittelee, että EASA ryhtyisi toimenpiteisiin sen selvittämiseksi, voidaanko JET A1 polttoainetta turvallisesti käyttää dieselmoottorilla varustetun ilma-aluksen polttoaineena, ja mitä toimenpiteitä se edellyttää. Lisäksi tutkintalautakunta suosittelee, että EASA harkitsisi, onko tarpeen tehdä TAE -moottoreiden korkeapainepumpuille uusi hyväksymistesti käyttäen sellaista JET A1 polttoainetta, jonka voitelevuus vastaa alinta JET A1 polttoaineelle sallittua. Edelleen tutkintalautakunta suosittaa, että EASA ryhtyisi toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että TAE -moottorilla varustettujen lentokoneiden polttoainesäiliöiden kansien säädöstä julkaistaan riittävät toimenpideohjeet.

C7/2007L Tutkintaselostus (pdf, 0.83 Mt)