C1/2004L Vaaratilanne lähtevän ja kiitotietä ylittävän sotilasilma-aluksen välillä Rovaniemen lentoasemalla 14.1.2004

Keskiviikkona 14.1.2004 klo 14.41 Suomen aikaa Rovaniemen lentoasemalla tapahtui vaaratilanne lentoonlähtöä suorittavan Hawk-harjoitushävittäjän ja saman aikaisesti kiitotietä ylittävän Hornet-hävittäjän välillä.

Tapahtuman aikana Rovaniemen lentoasemalla satoi hiljalleen lunta, aurinko oli laskenut klo 14.26 ja oli matalaa pilvisyyttä. Ilma oli melko hämärä ja lentoasemalla vallitsi mittarisääolosuhteet (IMC). Kiitotien liukkaudesta johtuen sotilas-ilma-alukset käyttivät lentoonlähtöihin koko kiitotien pituuden. Lähilennonjohtaja oli selvittänyt Hawk-parven G31 (kolme ilma-alusta) odotuspaikalta Golf rullaamaan kiitoteitä 03 pitkin lähtöpaikalle 21. Saman aikaisesti oli selvitetty Hornet-pari O71 rullaamaan odotuspaikalle Juliet ja tästä edelleen kiitotien 21 yli odotuspaikalle Echo. Lennonjohtaja arvioi G31:en olevan valmiita lentoonlähtöön siinä vaiheessa, kun ensimmäinen Hornet O71-parista oli tullut kiitotien yli ja hän käski O72:n jäädä odottamaan Juliettiin. Tämän jälkeen G31:t saivat lentoonlähtöluvan. Koneet suorittivat lentoonlähdön yksitellen. Lennonjohtaja seurasi, että O72 pysähtyy varmasti odotuspaikalle Juliet. Samalla hän antoi seuraavaksi lähtövuoroon tuleville ilma-aluksille reittiselvityksen ja tutkalennonjohtajalle tietoja liikennetilanteesta liikennealueella. Lennonjohtaja ei laskenut lentoonlähtevien koneiden lukumäärää, vaan seurasi niiden lähtöä "sivusilmällä". Hän tarkasti katseellaan kiitotien nähdäkseen, olivatko kaikki Hawkit lähteneet. Kiitotie näytti tyhjältä ja sen perusteella lennonjohtaja antoi O72:lle luvan ylittää kiitotien. O72:n tullessa kiitotielle oli kolmas Hawk G33 juuri aloittamassa lähtökiidon. G33:n ohjaaja huomasi eteen rullaavan Hornetin ja keskeytti lentoonlähdön samalla, kun lennonjohtajakin oli havainnut syntyvän vaaratilanteen ja oli käskenyt lähtevän ilma-aluksen pysähtymään. Myös O72:n ohjaaja näki lähestyvän Hawkin ja kiihdytti rullausnopeuttaan ehtiäkseen kiitotien yli. Hawk-parven viimeisenä lähteneen G33:n lasku-/rullausvalonheittimen polttimo oli palanut, mikä heikensi huomattavasti vallitsevissa olosuhteissa koneen havaittavuutta.

Tutkinnassa selvisi, että lennonjohtaja tiesi G31:n parvessa olevan kolme konetta, jotka suorittavat lentoonlähdön yksitellen noin 20 sekunnin välein. Parven lähtiessä lennonjohtaja ei laskenut lähtevien ilma-alusten lukumäärää eikä varmistanut riittävän huolellisesti siitä, että kiitotie oli vapaa ennen kuin antoi O72:lle kiitotien ylitysluvan. Lento-osaston viimeisenä lentoonlähtenyt G33 liukasteli kiitotiellä hakeutuessaan lentoonlähtösuuntaan, jolloin sen lentoonlähtöväli edelliseen koneeseen venyi noin 25 sekuntia normaalia pidemmäksi. Ohjaaja ei ilmoittanut viivästymisestä lähilennonjohtoon. Lisäksi koneesta oli palanut lasku-/rullausvalonheittimen polttimo, jolloin sen havaitseminen lennonjohdosta pelkästään silmämääräisesti oli vallitsevissa olosuhteissa lähes mahdotonta.

Tapahtuman syy oli se, että lennonjohtaja antoi O72:lle kiitotien ylitysluvan varmistumatta siitä, että kaikki lähtöluvan saaneet ilma-alukset olivat suorittaneet jo lentoonlähdön. Myötävaikuttavina tekijöinä olivat, että olosuhteista johtuen tumman ilma-aluksen näkeminen tummaa taustaa vasten oli lähes mahdotonta pelkästään silmillä, koska lähtevän ilma-aluksen lasku-/rullausvalon-heittimen polttimo oli palanut sekä, että G33:n ohjaaja ei ilmoittanut lähilennonjohtajalle lentoonlähtönsä viivästymistä.

Saadut lausunnot on huomioitu tutkintaselostuksessa.

C1/2004L Tutkintaselostus (pdf, 0.56 Mt)