Riippumaton tutkinta suosittaa valtion kriisijohtamisjärjestelmän, tiedonkulun ja varautumisen kehittämistä

Valtioneuvoston asettama, koronapandemiasta johtuvia toimia selvittänyt riippumaton tutkintaryhmä on saanut työnsä valmiiksi.

Onnettomuustutkintakeskuksen yhteydessä työtään tehnyt ryhmä on selvittänyt viranomaisten ja maan johdon koronapandemiaan liittyviä toimia vuoden 2020 alkupuoliskolla. Asiaa selvitettiin turvallisuustutkinnan menetelmin. Tutkintaryhmä on systemaattisesti käynyt läpi koronakriisin alkuvaiheen johtamista, julkishallinnon ja muiden toimijoiden havahtumista tilanteeseen, tehtyjä toimenpiteitä, tiedonkulkua eri toimijoiden välillä, varautumista, tilanteessa sovellettuja säädöksiä sekä kansalaisten turvallisuuteen vaikuttanutta viestintää. Ryhmä on ollut yhteydessä yli 80 organisaatioon ja kuullut noin 150 henkilöä.

Tutkintaselostukseen sisältyy yhteensä 12 turvallisuussuositusta, joista keskeisimmät koskevat valtion kriisijohtamisjärjestelmän, tiedonkulun sekä varautumisen kehittämistä.

Tutkintaryhmä suosittaa esimerkiksi, että valtion kriisijohtamismallia uudistetaan. Mallin tulee varmistaa, että avoin ja riittävä yhteistoiminta ja johtaminen käynnistyvät ajoissa. Tarvitaan myös ennakkoon suunniteltu, päätoiminen taho, joka huolehtii, että asioita kriisitilanteessa valmistellaan, toimeenpannaan ja seurataan aktiivisesti.

Johtamista ei organisoitu yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvatun johtamismallin mukaisesti, mistä aiheutui joitakin ongelmia. Mallia kannattaa kehittää saatujen kokemusten perusteella”, sanoo tutkintaryhmän johtaja, johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskuksesta.

Tutkinnassa ilmeni vuorovaikutusongelmia valtion keskushallinnossa sekä hallinnon, alueiden ja kuntien välillä. Siksi tutkintaryhmä suosittaa, että valtionhallinnon, alueiden ja kuntien välille rakennetaan tietojenvaihdon toimintamalli. Ajatus on, että tilannekuvaa saadaan kerättyä ja jaettua ja voidaan kommunikoida päätöksistä ja suunnitelluista toimenpiteistä.

Tutkintaryhmä suosittaa myös, että varautumista kehitetään luomalla toiminto, joka auditoi ja tukee valtionhallinnon, alueiden ja kuntien varatumista. Tutkinnassa ilmeni, että monien organisaatioiden jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmissa oli keskeneräisyyksiä ja päivitykset olivat jääneet tekemättä. Esimerkki tästä oli kansallinen pandemiasuunnitelma, joka oli vuodelta 2012 ja koski vain influenssaa.

Onnettomuustutkintakeskus seuraa suositusten toteutumista. Kysymme säännöllisesti suositusten kohteilta, että mihin toimiin he ovat ryhtyneet. Seurannan tiedot julkaistaan Onnettomuustutkintakeskuksen verkkosivuilla”, sanoo Valonen.

Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäiseminen sekä onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen torjuminen. Tehty tutkinta oli turvallisuustutkintalain mukainen poikkeuksellisen tapahtuman tutkinta. Tällainen tutkinta voi lain mukaan koskea erittäin vakavaa kuolemaan johtanutta tai yhteiskunnan perustoimintoja uhannutta tai vakavasti vaurioittanutta tapahtumaa, joka ei ole onnettomuus. Tutkintaryhmä asetettiin 3.9.2020 ja se luovutti tänään valmiin tutkintaselostuksen valtioneuvostolle.

Linkki tiivistelmään ja tutkintaselostukseen

Lisätiedot:

Tutkintaryhmän johtaja Kai Valonen, puh. 02951 50707

Julkaistu 30.6.2021