Kuopion neljän matkustajan kuolemaan 24.8.2018 johtaneen linja-auto-onnettomuuden tapahtumien kulku pääosin selvillä

Julkaistu 19.10.2018

Kuopiossa tapahtui 24.8.2018 onnettomuus, jossa moottoritien liittymästä poistunut linja-auto päätyi sillalta alas junaradalle. Neljä matkustajaa kuoli. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaryhmä on selvittänyt tapahtumien kulun pääosin. Tutkinta jatkuu ja valmistuu vuoden 2019 alkupuolella.

Kuljettaja havahtui tilanteeseen liian myöhään – törmäys ei ollut enää vältettävissä

Linja-auto lähestyi moottoritien ramppia noin 90 km/h nopeudella rajoituksen ollessa 100 km/h. Rampilla auton nopeus hidastui vain vähän. Kun näkemä risteykseen avautui kuljettajalle, hän huomasi nopeutensa olevan aivan liian suuri ja vasemmalle kääntyvien kaistalla olevan autoja. Kun kuljettaja havahtui tilanteeseen, hän yritti kertomansa mukaan jarruttaa siinä onnistumatta. Törmäyksiä välttääkseen kuljettaja käänsi risteyksessä voimakkaasti oikealle.

Auton nopeus risteysalueella oli niin suuri, että kääntyminen ei onnistunut. Auto kaartoi yli keskisaarekkeen ja törmäsi henkilöautoihin. Tämän jälkeen auto suistui vinosti sillan kaiteen läpi päätyen ilmalennon jälkeen junaradan kallioleikkauksen päälle. Pysähtymisen yhteydessä peräosa putosi vasen kylki edellä radalle. Keula jäi nojaamaan kallioleikkauksen yläosaa vasten. Nopeus risteysalueella oli vähintään 50 km/h, mutta kaarrosjäljistä, törmäysjäljistä ja ilmalennon pituudesta päätellen mahdollisesti reilusti enemmän. Muuta kuin rampin ylämäestä, sivuluisusta ja törmäyksistä johtuvaa hidastumista ei tilanteessa todennäköisesti tapahtunut. Ajopiirturin epätarkkuus ei mahdollista tarkkoja nopeustietoja.

Onnettomuuden taustalla useita tekijöitä

Ramppi oli varsin lyhyt eikä siinä ollut muita hidastamiseen ohjaavia merkkejä kuin lähellä risteystä ollut taajamamerkki. Lisäksi moottoritien ja rampin välissä oleva puusto rajoitti näkemää risteykseen. Kuljettajan terveydentila ja siihen nähden raskas työtehtävä alensivat vireystilaa. Kuljettajalla oli vain vähän kokemusta onnettomuusajoneuvosta ja hän tunsi sen hallintalaitteet, kuten hidastimen ja vakionopeussäätimen, huonosti. Yhdessä nämä tekijät vaikuttivat vaaratilanteeseen ajautumiseen ja toiminnan epäonnistumiseen. Viitteitä vakionopeussäätimen osuudesta onnettomuuteen ei kuitenkaan ole. Kuljettaja ei käyttänyt matkalla hidastinta, joka on raskaassa kalustossa yleensä käytetty rauhallinen tapa hidastaa vauhtia.

Putoaminen kallioleikkaukseen teki onnettomuudesta vakavan

Matkustamon etuosassa olleet henkilöt selvisivät onnettomuudesta eriasteisin vammoin. Vakavimmat vammat ja kuolemat aiheutuivat sivuttaisesta törmäyksestä, joka aiheutui auton perän iskeytymisestä junarataan. Auton peräosan sivuttaisliike aiheutti matkustajien iskeytymisen vasten auton matkustamon sivuseinää. Pahimmilta seurauksilta olisi vältytty, mikäli auto ei olisi pudonnut kallioleikkaukseen.

Onnettomuustutkintakeskus jatkaa työtään muun muassa selvittämällä ajoterveyteen, väsymyksenhallintaan, kalustoperehdytykseen ja muuhun turvallisuusjohtamiseen liittyviä käytäntöjä ja vaatimuksia linja-autoalalla sekä liikennejärjestelyjen periaatteita. Lisäksi selvitetään pelastustoiminnan ja ensihoidon kulkua. Tutkintaselostus turvallisuussuosituksineen valmistuu ensi vuoden 2019 alussa.

Video koeajosta rampille.

Lisätiedot: tutkinnanjohtaja Kai Valonen, p. 0295 150 707, johtaja Veli-Pekka Nurmi, p. 0295 150 701.