2/1991 Taipalsaarella 14.6.1991 tapahtunut miehistönkuljetuspanssarivaunun uppoaminen

Perjantaina 14.6.1991 oli Kaakkois-Suomen Sotilasläänin jääkärileirin ohjelmassa ylimenoharjoitus Taipalsaaren ampuma-alueen rannasta Kyläniemeen. Vesireitin pituus oli eri ylimeno-osastoilla 3,5 - 4,5 kilometriä.

Harjoitusjoukko muodostui pääosin Karjalan Prikaatin ja Savon Prikaatin varusmiehistä sekä Päällystöopiston opistoupseerioppilaista. Savon Prikaatin muodostama 1. Jääkärikomppania aloitti hyökkäyksensä klo 19.00. Komppania ajoi veteen Suur-Saimaan lomakylän pohjoispuolelta.

Karjalan Prikaatin muodostaman 2. Jääkärikomppanian oli määrä ajaa veteen puoli tuntia myöhemmin ampuma-alueen saunan rannasta noin kaksi kilometriä 1. Jääkärikomppaniaa lännempänä. Komppanialle määrätty etenemisreitti vedessä oli pituudeltaan noin 4,5 kilometriä.

Komppanian lähdettyä maalla liikkeelle yhdessä sen seitsemästä BTR-60 PB-vaunusta ilmeni sähkövika, minkä vuoksi vaunu jäi pois ylimenoharjoituksesta. Viisi tässä vaunussa ollutta miestä nousi onnettomuusvaunuun. Yhtä lukuun ottamatta miehet jäivät vaunun kannelle. Onnettomuusvaunussa oli tämän jälkeen kaikkiaan 14 miestä, joista seitsemän oli vaunun sisällä ja seitsemän vaunun kannella. Kannelle jääneistä kolme asettui istumaan vaunun taakkatelineelle.

Komppanian kärkivaununa ajanut onnettomuusvaunu ajoi veteen klo 19.45. Vaunu oli raskaasti kuormattu ja peräpainoinen. Muut vaunut seurasivat kärkivaunua ja ajoivat veteen pysähtymättä. Komppanian kaikki kuusi vaunua olivat vedessä noin klo 19.50.

Noin kymmenen minuutin vesillä olon jälkeen onnettomuusvaunun vasemman moottorin öljyn lämpötila nousi ajajan ilmoituksen mukaan lähelle sallittua ylärajaansa. Lämpenemisen vuoksi moottorien lämpötiloja säätelevät jäähdytysilmasäleiköt eli kaihtimet avattiin ajajan pyynnöstä kahdesti seuraavien minuuttien kuluessa.

Pari minuuttia viimeisimmästä kaihtimien avaamisesta vaunun ajaja ilmoitti vaunun johtajalle moottorin lämpötilan alkaneen taas laskea. Samalla hän pyysi luvan käyttää ruumapumppua, joka on vaunun sähköinen vedenpoistopumppu. Vaunun johtaja kurkisti imuilmasäleiköstä vaunun moottoritilaan ja totesi siellä olevan vettä. Lupa pumpun käyttöön annettiin.

Parikymmentä minuuttia veteenajon jälkeen noin klo 20.05 moottoritilasta kuului voimakas suhahdus. Samanaikaisesti imuilmasäleiköstä pöllähti höyryä ja vaunun perä alkoi vajota nopeasti. Vesi alkoi nousta moottoritilassa ja suihkusi väliseinän kynnyksen raoista taistelutilaan. Komppanian päällikkö komensi poistumisen vaunusta sen vajoamisen alettua.

Vaunu vajosi perä edellä muutamassa sekunnissa höyryn pöllähdyksestä vieden mukanaan seitsemän vaunun sisällä ollutta jääkäriä. Vaunun kannella olleet jäivät kellumaan pelastusliivien varaan uppoamispaikalle, josta veden varaan jääneet pelastettiin takana tulleisiin vaunuihin ja pelastusalukseen.

Vaunuun oli peräpainoisuuden vuoksi vuotanut ajon aikana runsaasti vettä, joka painoi vaunun perää vähitellen yhä syvemmälle, kunnes vesi pääsi tunkeutumaan avoimista poistoilmasäleiköistä vaunuun upottaen sen muutamassa sekunnissa.

Onnettomuuteen myötävaikuttivat henkilöstön koulutuksessa, varomääräyksissä ja vaunun tekniikassa todetut puutteet, vaunutyypille ominainen veden vuotaminen vaunun sisään sekä ylimenoharjoituksen vaativuus suhteessa vaunumiehistöjen todettuun koulutustasoon.

Tapahtumahetkellä vallitsi pilvipoutainen sää. Ilma oli tyyni ja näkyvyys oli 20 - 30 kilometriä. Veden syvyys onnettomuuspaikalla oli 32 metriä.

Onnettomuudesta ilmoitettiin Lappeenrannan aluehälytyskeskukseen klo 20.11. Puolenyön jälkeen, noin klo 00.30, varmistui, että vaunuun oli jäänyt seitsemän miestä. Onnettomuusvaunu paikannettiin vedenalaisella videokameralla 15.6.1991 klo 02.17. Vaunu saatiin hinatuksi rantaan 16.6.1991 klo 10.20.

Neljä onnettomuuden uhreista löydettiin vaunun sisältä. Kolmen muun etsinnät käynnistettiin välittömästi. Viimeinen uhreista löydettiin 2.7.1991. Kaikkien onnettomuuden uhrien kuolinsyy oli hukkuminen.

Tutkintaselostus (pdf, 16.04 Mt)