Organisaatio

Onnettomuustutkintakeskus on 1.3.1996 oikeusministeriön yhteyteen perustettu virasto. Keskus suorittaa tehtävänsä itsenäisesti ja riippumattomasti. Keskuksen toiminnasta ja toimintakyvystä vastaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja.

Onnettomuustutkintakeskuksen toiminta on jaettu viiteen tutkintahaaraan: ilmailuonnettomuudet, raideliikenneonnettomuudet, vesiliikenneonnettomuudet, sosiaali- ja terveydenhuollon onnettomuudet, muut onnettomuudet. Tämän lisäksi Onnettomuustutkintakeskus voi tutkia poikkeuksellisia tapahtumia valtioneuvoston päätöksellä. Jokaiselle tutkintahaaralle on nimetty johtava tutkija. Ilmailuonnettomuuksien, raideliikenneonnettomuuksien ja vesiliikenneonnettomuuksien tutkintahaaroissa on johtavan tutkijan lisäksi erikoistutkija. Onnettomuustutkintakeskuksessa on myös kolme niin sanotusti tutkintahaaratonta erikoistutkijaa, jotka palvelevat kaikkien tutkintahaarojen tarpeita. Tutkijat vastaavat alansa onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus käyttää tutkinnassa ulkopuolisia asiantuntijoita ja avustajia. Onnettomuustutkintakeskus kouluttaa asiantuntijat turvallisuustutkintaan. Heidät nimitetään erikseen suorittamaan tiettyä tehtävää esimerkiksi tutkintaryhmän jäseneksi.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus käyttää tutkinnoissa tuntipalkkaisia asiantuntijoita. Onnettomuustutkintakeskus antaa asiantuntijoilleen tutkintakoulutuksen. Heidät nimitetään erikseen suorittamaan tiettyä tehtävää esimerkiksi tutkintaryhmän jäseneksi.