B1/2010Y Urheiluhallin katon romahtaminen Järvenpäässä 23.2.2010 ja muita rakennevaurioita kevättalvella 2010

27.1.2011

Järvenpäässä sattui 23.2.2010 onnettomuus, jossa teräsrakenteisen salibandyhallin katto romahti yllättäen lähes kokonaan. Hallissa oli onnettomuuden aikaan 15 ihmistä, joista kaksi loukkaantui lievästi. Onnettomuuden syynä oli se, että vuonna 2001 rakennetun hallin suunnittelussa oli tehty virheitä. Kuormia oli aliarvioitu ja kestävyyksiä oli yliarvioitu. Ongelmaa aiheutui myös siitä, että suunnittelussa oli käytetty rakenteelle huonosti soveltuvaa ristikkoanalogiaa. Lisäksi pilarin ja kattokannattajan välinen liitos oli jäänyt mitoittamatta.

Tutkinnassa käsiteltiin lisäksi kymmenen muuta onnettomuutta tai vaaratilannetta kevättalvelta 2010. Yksi näistä oli teräsrakenteinen halli Liedossa, joka romahti suunnittelussa tehtyjen virheiden seurauksena. Henkilövahinkoja ei aiheutunut, koska maneesina ollut rakennus romahti yöllä. Sekä Järvenpään että Liedon hallien kanssa samankaltaisia halleja on rakennettu eri paikkoihin suuri määrä, minkä vuoksi tarkastettavia ja mahdollisesti korjattavia kiinteistöjä on paljon.

Kahdessa kattovauriossa oli kyse yli 30 vuotta vanhasta liimapuupalkista. Kuopion keilahallissa romahti osa kattoa yhden palkin petettyä. Liimapuupalkin alimman lamellin sormijatkos petti, koska liimaus oli epäonnistunut. Raaseporissa puolestaan liimapuupalkki halkesi aiheuttaen romahdusvaaran. Katolle oli kinostunut runsaasti lunta, mitä ei rakentamisen aikaisten ohjeiden mukaan ollut velvollisuutta ottaa suunnittelussa huomioon. Osaltaan vaurioon vaikutti myös palkin pään kiinnitystapa, jossa ei ollut otettu huomioon puun kutistumismahdollisuutta puun syitä vastaan kohtisuorassa suunnassa.

Vakava romahdus sattui tuotantotiloissa Teuvalla, jossa naulalevyristikoita petti noin 800 neliömetrin alueelta. Syynä oli ristikkorakenteiden puutteellinen tuenta. Tuenta oli suunniteltu asianmukaisesti, mutta se oli jäänyt toteuttamatta. Tuennan puuttumista ei ollut noin kymmenen vuoden käytön aikana huomattu.

Kahdessa rakennuksessa vaurioitui katon teräsprofiilipellit. Molemmissa tapauksissa katon tiettyihin kohtiin todettiin kinostuneen merkittävä määrä lunta. Toinen rakennuksista oli jäähalli Espoossa, joka oli metsän reunassa mäen juurella. Helsingissä sijaitseva salibandyhalli oli puolestaan aukealle paikalle rakennettu korkea halli. Tällaisilla rakennuspaikoilla näyttäisi olevan vaara suuremmalle kinostumiselle, jota suunnitteluohjeet selkeästi ohjeistavat ottamaan huomioon.

Kahdessa tapauksessa ei ollut todellista romahdusvaaraa, mitä ei kuitenkaan voitu tietää vaurioiden tapahtuessa. Rakennuksista poistuminen ja vaaran selvittäminen oli turvallinen toimintapa. Näissä tapauksissa kantavien rakenteiden ja rakennuksen sisäpuolisten kevyiden rakenteiden välissä ei ollut riittävää varaa. Havaitut vauriot syntyivät kantavien rakenteiden normaalin taipuman seurauksena.

Polttopuiden suojaamiseen käytetty puurakenteinen katos putosi työntekijän päälle aiheuttaen kuolemaan johtaneet vammat. Rakennelma ei ollut rakennusluvan alainen. Työskentelyolosuhteet olivat riskialttiit, sillä polttopuita otettiin sivusuunnassa kokonaan tukemattoman katoksen alta. Katos oli lumikuorman vuoksi noin tonnin painoinen. Tapaus osoittaa, että oleellisia riskejä voi sisältyä myös sellaisiin rakenteisiin, joille ei ole haettava rakennuslupaa.

Tutkintalautakunta toistaa kaksi aikaisemmin annettua turvallisuussuositusta ja antaa kolme uutta. Lisäksi tutkinnasta nousi esiin kahdeksan muuta huomiota tai ehdotusta. Suosituksissa esitetään systemaattista ja säännöllistä vanhojen rakennusten tarkastusmenettelyä, jota voidaan kutsua esimerkiksi katsastukseksi. Toinen toistettava suositus on rakennusonnettomuuksien ja -vaaratilanteiden tietokannan kehittäminen. Puutteena on se, että esimerkiksi kevättalven 2010 todennäköisesti yli sadasta sortumasta tai vaaratilanteesta ei ole kerätty tietoja, joita voitaisiin käyttää turvallisuuden kehittämistyössä.

Sortuneiden teräshallien tutkinnassa kävi ilmi, että kun rakennuksissa olevat puutteet oli saatu selville, niistä tiedottamiselle ei ollut olemassa hyvää kanavaa. Ei myöskään ollut mahdollista saada koottua tietoa siitä, onko muissa halleissa havaittu samoja puutteita ja onko niitä korjattu. Tutkintalautakunta suosittaa menettelyn kehittämistä tähän tarpeeseen.

Uusien suurten rakennusten osalta tutkintalautakunta suosittaa, että rakennesuunnitelmien ulkopuolinen tarkastus vaadittaisiin kaikkiin sellaisiin rakennuksiin, jotka on tarkoitettu suurille henkilömäärille.

Lisäksi suunnittelussa huomioon otettavia kinostuskuormia esitetään pohdittavaksi uudelleen. Erityisesti tulisi selvittää, että olisiko syytä ottaa aikaisempaa paremmin huomioon suuri kinostumismahdollisuus ympäröivään maastoon nähden korkealla olevilla ja toisaalta mäen alla olevilla katoilla.

Lisätietoja antaa johtava tutkija Kai Valonen, p. (09) 1606 7902, 040 500 9992

B1/2010Y Tutkintaselostus (pdf, 4.54 Mt)

Lataa tästä verkkoliitteet 1 ja 2. Järvenpään urheiluhallin liitosten mitoitus ja ristikkorakenteiden mallinnus (pdf, 0.12 Mt)

Lataa tästä verkkoliite 3. Järvenpään urheiluhallin hitsausliitosten tutkinta, VTT-R-05508-10 (pdf, 4.02 Mt)

Lataa tästä verkkoliite 4. Naulalevyn vetokokeet (pdf, 6.18 Mt)

Lataa tästä verkkoliite 5. Kokeet Helsingin salibandyhallin poimulevylle (pdf, 3.24 Mt)

Aikaisemmat tiedotteet

24.9.2010

Urheiluhallin katon romahtaminen Järvenpäässä 23.2.2010

Pääosin salibandyn pelaamiseen käytetyn urheiluhallin katto romahti Järvenpäässä 23.2.2010. Hallissa olleista 15 henkilöstä kaksi loukkaantui lievästi.

Onnettomuustutkintakeskus asetti 1.3.2010 tutkintalautakunnan tutkimaan tapahtunutta. Seuraavien viikkojen aikana tapahtui useita muita kattovaurioita, joita päätettiin käsitellä samassa tutkinnassa.

Tutkintalautakunta on saanut Järvenpään romahdusta koskevan osion valmiiksi, ja julkaisee sen sähköisenä väliraporttina. Väliraportissa esitetään Järvenpään onnettomuuden tapahtumat ja taustatekijät. Väliraportti on osa myöhemmin valmistuvaa kokonaisuutta, jossa kaikki käsiteltävänä olevat tapaukset vedetään yhteen. Tärkein osa tutkintakokonaisuutta tulee olemaan turvallisuussuositukset, joita toteuttamalla vastaavanlaisia tapauksia voitaisiin välttää. Tutkinnan tarkoituksena on turvallisuuden parantaminen.

Väliraportti (pdf, 2.03 Mt)

Lataa tästä verkkoliitteet 1 ja 2. Järvenpään urheiluhallin liitosten mitoitus ja ristikkorakenteiden mallinnus (pdf, 0.12 Mt)

Lataa tästä verkkoliite 3. Järvenpään urheiluhallin hitsausliitosten tutkinta, VTT-R-05508-10 (pdf, 4.02 Mt)

15.6.2010

Hallien kattoja syytä tarkastaa

Järvenpään urheiluhallin kattoromahduksen tutkinta on edistynyt. Onnettomuuteen vaikutti oleellisesti puutteet teräsrakenteiden suunnittelussa. Tutkinta on kuitenkin vielä osin kesken. Vastaavanlaisia rakenteellisia ratkaisuja sisältäviä halleja on Suomessa tiettävästi useita.

Onnettomuuksien tutkinnasta annetun asetuksen mukaan tutkintalautakunnan on ilmoitettava asianomaiselle viranomaiselle havaitsemastaan viasta tai puutteesta, joka on uuden onnettomuuden tai vaaratilanteen estämiseksi korjattava. Tutkintalautakunta antoi Järvenpään urheiluhallin romahduksen tutkinnan perusteella asetuksen tarkoittaman ilmoituksen ympäristöministeriölle 31.3.2010. Tieto on välittynyt kunnallisille rakennusvalvontaviranomaisille tarvittavia toimenpiteitä varten.

Tutkintalautakunta on ottanut tutkittavakseen myös eräitä muita talvella 2010 sattuneita romahduksia tai vaaratilanteita. Yksi niistä koskee Liedossa yöllä 5.–6.3.2010 tapahtunutta maneesin romahtamista. Maneesi oli teräsrakenteinen ja tyypiltään sellainen, joita myös on Suomessa useita. Kyseisen maneesin ja ainakin kahden muun vastaavanlaisen hallin rakenteissa on havaittu virheitä, joista on syytä antaa vastaavanlainen ilmoitus kuin annettiin Järvenpään hallin tutkinnassa.

Tutkintalautakunnan viesti on, että vastaavien hallien omistajien tulisi viipymättä saada tieto rakennuksissaan mahdollisesti olevista turvallisuuspuutteista. Kohdekohtaisesti todetut puutteet tulisi korjata ennen seuraavan talven lumikuormaa. Tutkintalautakunta myös muistuttaa yleisesti erilaisten rakennusten omistajia siitä, että kesä on hyvää aikaa perehtyä rakenteiden tilaan ja tehdä tarvittavia korjaustoimenpiteitä.

Lisätietoja: Tutkintalautakunnan puheenjohtaja Kai Valonen p. 040 500 9992
Liitteet: Ilmoitus turvallisuusuhasta 3/2010 ja 6/2010

Ilmoitus 15.6.2010 (pdf, 0.1 Mt)

Ilmoitus 31.3.2010 (pdf, 0.09 Mt)

12.4.2010

Kuopion keilahallin kattoromahduksen tutkinta

Kuopion keilahallissa 29.3.2010 tapahtuneen katto-onnettomuuden tutkinta on edennyt. Onnettomuudessa pettänyt pääkannattaja oli vuonna 1973 valmistettu harjamuotoinen liimapuupalkki. Palkin jänneväli oli 29 metriä. Palkin korkeus jännevälin keskellä harjan kohdalta oli 1,8 metriä ja päädyissä 1,1 metriä. Liimapuupalkki oli koottu 33 mm korkeista ja 210 mm leveistä lamelleista. Lamellien jatkokset oli tehty sormiliitoksin.

Paikkatutkinnassa havaittiin, että murtuneen liimapuupalkin alareunassa oli vain yksi vaurioitunut kohta. Palkin jännevälin keskiosassa alimman lamellin sormijatkos oli irronnut pääasiassa liimapintaa pitkin. Palkin yläosasta oli irronnut noin 10 metrin pituinen epäsymmetrinen harjakolmio kokonaisena. Harjakolmio ei ollut irronnut liimauksesta.

Paikkatutkinnassa hallista löytyi myös toinen liimapuupalkki, jonka alimman lamellin sormijatkoksessa on silmin havaittava murtuma.

Tutkinnan yhteydessä tuli ilmi, että Porissa on samaan aikaan valmistunut samanlainen keilahalli. Tutkintalautakunnan pyynnöstä Satakunnan pelastuslaitoksen edustaja kävi paikan päällä tutkimassa Porin hallin liimapuupalkkien kunnon. Silmämääräisessä tarkastuksessa Porista löytyi yhdestä liimapuupalkista kaksi murtuman alkua. Murtumat olivat palkin alimmassa lamellissa, mutta eivät sormiliitoksen kohdalla. Havainnoista on tiedotettu hallin omistajalle Porin kaupungille, toiminnanharjoittajalle ja kaupungin rakennusvalvontaan. Halkeamien vakavuudesta ei ole vielä tietoa.

Tutkintalautakunnan käsityksen mukaan Kuopiossa alimman lamellin sormiliitos oli palkin heikoin kohta, jonka rikkoutuminen aiheutti palkin murtumisen. Lumikuorma katolla oli mittausten mukaan noin 140 kg/m2. Alustavien tarkistuslaskelmien perusteella palkki oli mitoitettu oikein. Lumikuorma oli tärkeä tekijä palkin murtumisessa, mutta se ei sitä yksin selitä.

Mahdollisesti yksi palkin murtumiseen vaikuttanut tekijä oli palkin ripustuskuorma. Hallin palkkeihin oli ripustettu muun muassa talotekniikkaa. Palkkeihin oli myös tehty läpivientejä johdoille. Tutkinta jatkuu ripustuskuormien tarkemmalla selvittelyllä.

Liimapuurakenteissa esiintyy aina kuivumishalkeamia, joten kaikki halkeamat eivät siis ole vakavia. Hallin omistajan tulisi suorittaa liimapuurakenteiden jatkuvaa seurantaa, jossa myös halkeamien sijainti ja syvyys tulisi dokumentoitua. Halkeamien vaarallisuuden arvioimiseksi halkeamista olisi aina syytä keskustella ensisijassa kohteen rakennesuunnittelijan tai muun pätevän puurakennesuunnittelijan kanssa. Lisätietoja jatkuvasta seurannasta on saatavilla esimerkiksi VTT:n julkaisusta Puurakenteisten hallien kuntotarkastusohjeet (VTT, 2006).

Tutkintalautakunta myös pyytää saada tietoonsa vanhoissa liimapuurakenteissa tämän jälkeen havaitut, vakavaksi arvioidut halkeamat ongelman laajuuden kartoittamiseksi.

Kuopion onnettomuustutkinta on osa Järvenpään urheiluhallin romahduksen tutkintaa.

Lisätietoja:
tutkintalautakunnan puheenjohtaja Kai Valonen, (09) 1606 7902, 040 500 9992

Liite: Kuvia pettäneen palkin alimman lamellin murtumasta (2 kpl)

30.3.2010

Tutkintalautakunnan täydentäminen

Onnettomuustutkintakeskus on päättänyt täydentää Järvenpään urheiluhallin katon romahtamista 23.2.2010 selvittävää tutkintalautakuntaa. Uusien jäsenten tehtävänä on erityisesti perehtyä muihin talvella 2010 sattuneisiin rakenteiden pettämisiin, joista yksi koskee Kuopion keilahallin katon romahtamista 29.3.2010.

Uudet jäsenet ovat erikoistutkija Markku Kortesmaa ja erityisasiantuntija Seppo Suuriniemi.

1.3.2010

Tutkintalautakunnan asettaminen

Onnettomuustutkintakeskus asetti 1.3.2010 tutkintalautakunnan tutkimaan Järvenpäässä 23.2.2010 tapahtunutta urheiluhallin katon romahtamista.

Tutkintalautakunnan puheenjohtajaksi nimettiin johtava tutkija DI Kai Valonen ja jäseniksi kehityspäällikkö DI Tapio Leino ja tutkija VTM Kari Ylönen. Tutkintalautakunta voi käyttää asiantuntijoita.

 
Julkaistu 24.9.2010