C1/2009L Helikopterionnettomuus Pyhäselässä 5.2.2009

Pyhäselän Rasikummussa tapahtui torstaina 5.2.2009 kello 12.46 lento-onnettomuus, jossa sähkölinjan latvasahauslennolla ollut Hughes 369D -tyyppinen helikopteri, rekisteritunnukseltaan OH-HWH putosi maahan. Helikopterissa yksin ollut ohjaaja loukkaantui lievästi. Helikopteri tuhoutui. Onnettomuustutkintakeskus asetti 16.2.2009 päätöksellään C1/2009L onnettomuutta tutkimaan tutkintalautakunnan. Sen puheenjohtajaksi nimettiin tutkija Juhani Hipeli sekä jäseniksi tutkija Hans Tefke ja kapteeni Juha Kepsu. Tekniseksi asiantuntijaksi nimettiin opettaja Hannu Kokkonen.

Helikopteri oli varustettu 302 kg painavalla ja 17 metriä helikopterin alapuolelle ulottuvalla latvasahalla. Helikopteri tankattiin maassa edellisen lennon jälkeen moottorin käydessä joutokäyntiä. Tällöin havaittiin N1-joutokäyntikierrosluvun olevan 61 %, lentokäsikirjan ohjearvon ollessa 64–65 %. Moottorin testauksen ja ohjaajan vaihdon jälkeen päätettiin lähteä seuraavalle lennolle. Kymmenen minuutin lennon jälkeen sahattaessa puunlatvoja leijunnassa helikopterin moottori menetti äkillisesti tehonsa. Ennalta arvaamattomasti syntyneessä tilanteessa ohjaajalla ei ollut muuta mahdollisuutta, kuin ohjata helikopteri metsään. Maahantulon yhteydessä helikopteri kaatui vasemmalle kyljelleen. Maassa ohjaaja ei onnistunut sammuttamaan helikopterin moottoria, vaan se jäi käymään. Ohjaaja ilmoitti onnettomuudesta radiopuhelimella lennonvalvojalle ja onnistui sen jälkeen poistumaan helikopterista omin toimenpitein.

Helikopterin moottorin tutkinnassa havaittiin polttoainesäätimen laakerin rikkoutuneen. Laboratoriotutkimuksissa laakerin rikkoutumisen syyksi paljastui laakerin puutteellinen voitelu. Tutkimuksissa selvisi, että voiteluaineena käytetty rasva oli vaatimusten mukaista ja että laakerin osissa käytetyt materiaalit olivat koostumukseltaan vaatimusten mukaiset. Tutkimuksissa pyrittiin selvittämään laakerin puutteelliseen voiteluun mahdollisesti vaikuttaneet tekijät. Neljä mahdollista tekijää määriteltiin, mutta mitään niistä ei voitu varmuudella vahvistaa eikä sulkea pois. Tutkinnassa kiinnitettiin huomiota myös siihen, ettei lentoonlähtöpäätöstä tehtäessä noudatettu lentokäsikirjan N1-joutokäyntikierroslukuvaatimusta. Ohjearvoa alhaisempi N1-joutokäyntikierrosluku oli todennäköisesti oire jo ennen lentoa alkaneesta viasta.

Onnettomuuden syynä oli helikopterin moottorin polttoainesäätimen laakerin rikkoutuminen sen puutteellisen voitelun seurauksena. Polttoainesäätimeen syntynyt toimintahäiriö johti moottorin äkilliseen tehonmenetykseen ja pakkolaskuun, jossa helikopteri tuhoutui. Laakerin puutteellisen voitelun mahdollisia syytekijöitä olivat voiteluaineen voitelutehon huononeminen pitkän varastointiajan vuoksi, halkeama tai sellainen vaurio laakerissa, että voiteluaine ei pysynyt laakerin sisällä, leijuntatyöstä aiheutuvan jatkuvan tehon säätötarpeen aiheuttama kuluminen tai laakerin valmistusvirhe, jolloin laakeriin on tullut voiteluainetta liian vähän. Mitään kyseisistä syytekijöistä ei voitu varmuudella vahvistaa eikä sulkea pois.

Myötävaikuttavana tekijänä oli päätös lähteä lennolle, vaikka N1-joutokäyntikierrosluku ei ollut lentokäsikirjan mukaisissa rajoissa. Pienintä sallittua arvoa alhaisempi joutokäyntikierrosluku oli mitä todennäköisimmin oire jo ennen lentoa alkaneesta viasta.

Tutkintalautakunta ei esittänyt turvallisuussuosituksia.

C1/2009L Tutkintaselostus (pdf, 0.86 Mt)

 
Julkaistu 5.2.2009