Etusivu » Tutkintaselostukset » Ilmailu » Tutkintaselostukset vuosittain » 2000 » B4/2000L Lento-onnettomuus Hausjärvellä 17.11.2000

B4/2000L Lento-onnettomuus Hausjärvellä 17.11.2000

Hausjärvellä tapahtui 17.11.2000 lento-onnettomuus, jossa tuhoutui BF-Lento Oy:n omistama Cessna 152 -tyyppinen lentokone OH-CTO. Koneessa olleet lennonopettaja ja oppilas saivat välittömästi surmansa. Lentokone oli valmistettu vuonna 1981 ja tuotu Suomeen 1989. Kone oli katsastettu ja sillä oli voimassa oleva lentokelpoisuustodistus. Koneessa ei ollut tiedossa olevia vikoja.

Onnettomuuslento oli ns. yö-VFR-koulutukseen kuuluva matkalento yöllä näkösääolosuhteissa. Se oli Ilmailulaitoksen Lentoturvallisuushallinnon hyväksymän koulutusohjelman mukainen. Suunnitelmana oli lentää Malmilta Tampere-Pirkkalaan ja takaisin. Lennonopettajalla oli voimassa oleva ansiolentäjän lupakirja sekä lennonopettaja- ja yölentokelpuutus. Hänellä oli noin 1250 tunnin lentokokemus. Hänellä ei ollut mittarilentokelpuutusta. Oppilaalla oli yksityislentäjän lupakirja ja noin 80 tunnin lentokokemus.

Onnettomuuspäivän iltana noin 18.15 lentäjät saapuivat Malmin lentoasemalle, jossa opettaja perehtyi lentoaseman lennonvalmistelutiloissa käytettävissä oleviin säätietoihin. Vallitseva sää sekä Malmilla että Tampere-Pirkkalassa täytti yölentoja varten vaadittavat sääminimit. Sääennusteessa ilmoitettu pilvikorkeus reitillä ja Tampere-Pirkkalassa oli kuitenkin huonompi kuin yö-VFR-lentojen minimisäävaatimukset. Lennonopettaja jätti lentosuunnitelman menolentoa varten klo 18.30.

Polttoainetäydennyksen jälkeen OH-CTO lähti Malmin lentoasemalta 19.03. Näkyvyys Malmilla oli yli 10 km ja pilvikorkeus noin 1000 m. Tampere-Pirkkalassa näkyvyys oli yli 10 km ja pilvikorkeus 750 m. Vaadittava minimisää on vähintään 8 km näkyvyys ja 600 m pilvikorkeus. Ilmavoimien tutkahavaintojen mukaan lento eteni normaalisti kohti Hausjärvellä olevaa radiomajakkaa VOR/DME Anton. Lennonvarmistustutkat eivät havainneet konetta mahdollisesti sen vuoksi, ettei koneen transponderi ollut päällä. Ennen Riihimäki-Lahti tielle tuloa koneen lentosuunta muuttui 30-40 astetta vasemmalle, ja tien ylityksen jälkeen klo 19.32 kone teki 270 asteen kaarron vasemmalle. Sen jälkeen lento jatkui silminnäkijähavaintojen mukaan alimpien pilvien yläpuolella koilliseen kohti Antonia. Ohitettuaan radiomajakan kone kaartoi vasemman kautta takaisin lounaaseen ja vähensi korkeutta. Viimeinen tutkahavainto koneesta saatiin 19.37.

Riihimäki-Lahti rautatien varressa ollut silminnäkijä oli havainnut koneen noin 19.32, ja kertoi koneen välillä kadonneen pilveen tai pilven taakse. Alueelle oli muodostunut matalaa (120-150 m) sumupilveä, jota on kuitenkin vaikea yöllä havaita ilmasta. Palatessaan Antonin suunnasta kone tuli alemmas ja käytti laskuvalonheitintään. Tutkintalautakunta arvioi jäljittelylennon 90 metrin korkeudessa. Palattuaan-perusteella koneen lentäneen alimmillaan 70 takaisin Riihimäki-Lahti tien ylityskohtaansa kone oli kaartanut oikealle ja jatkanut Hämeenlinnan suuntaan. Tutkintalautakunta otaksuu, että lentäjät ovat kuunnelleet VOLMET-radiolähetyksestä Tampere-Pirkkalan sään, ja todettuaan sen olevan ennallaan päättäneen jatkaa lentoa suunnitelman mukaisesti. Kone katosi silminnäkijältä pilvien taakse noin klo 19.39. Kaksi Mommilanjärven koillispuolella ollutta silminnäkijää havaitsi pienkoneen lentävän heidän eteläpuoleltaan läntiseen suuntaan. Nämä havainnot tehtiin noin klo 19.40. Koneen lentosuunnassa havaittiin välähdys noin klo 19.41. Onnettomuuspaikalta löytyneet lentäjien rannekellot olivat pysähtyneet samaan aikaan, joten se on todennäköinen onnettomuushetki.

Kone syöksyi metsään suurella nopeudella noin 30 asteen kulmassa ja yli 90 astetta oikealle kallistuneena. Ensimmäinen puihin osuminen oli tapahtunut 33 metriä ennen maahan iskeytymistä. Kone ei ole hajonnut ennen puihin osumista ja moottori on käynyt maahan asti. Suoritetuissa tutkimuksissa koneesta ei löydetty teknistä vikaa. Tämän perusteella tutkintalautakunta olettaa, että koneen hallinta on menetetty ilmassa.

Suoritetun jäljittelylennon perusteella oletetaan, että ylitettyään melko matalalla viimeisen valaistun talon ennen lentoreitin asumatonta osuutta ohjaajat ovat joutuneet täysin pimeään ja menettäneet kontaktin alla olevaan maastoon, jolloin myös horisontti on kadonnut. He ovat todenneet lennon jatkamisen mahdottomaksi ja kääntyneet takaisin. Kaarto on yritetty suorittaa näkölentona, jolloin se kiintopisteiden puutteessa on päätynyt kierukkaan ja johtanut koneen hallinnan menetykseen.

Muita mahdollisuuksia hallinnan menettämiseen, kuten pilveen tai sadekuuroon joutumista, sakkausta tai sairauskohtausta ei pidetä todennäköisenä, mutta niitä ei myöskään voida sulkea pois.

B4/2000L Tutkintaselostus (pdf, 0.94 Mt)

 
Julkaistu 16.5.2000