Teoilla on pitkä jälki

Julkaistu 16.1.2019

Elokuussa 2017 Turun ydinkeskustassa tapahtuneista puukotuksista tehtiin vakavien onnettomuuksien tutkinnan kaltainen turvallisuustutkinta, jonka ainoana tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, vastaavien poikkeuksellisten tapahtumien ehkäiseminen ja vahinkojen torjuminen.

Viime aikoina julkisuuteen tulleet Oulun karmeat tapaukset osoittavat, että puukotusten tutkinnassa osuttiin naulan kantaan. Tutkinnan tuloksena annettiin muun muassa useita turvapaikkaprosessia kehittäviä suosituksia. Nämä suositukset tulee pikimmiten ottaa hyvin tosissaan.

Turun puukotuksissa kuoli kaksi naista vaikeisiin vammoihin. Hoitoa tarvinneita loukkaantuneita oli kahdeksan, joista kaksi loukkaantui hengenvaarallisesti, yksi vakavasti ja viisi lievästi. Puukotukset kohdistuivat enimmäkseen naisiin, joita uhreista oli kahdeksan. Miesuhreja oli kaksi. He olivat ensimmäistä puukotettua auttanut ja puukottajan pysäyttämistä yrittänyt. Myös tekijä loukkaantui vakavasti. Poliisi toimi tilanteessa mallikkaasti ja pysäytti tekijän nopeasti.

Tapaus horjutti kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Ihmisiin vedottiin, jotta pelolle ei annettaisi valtaa. Psykososiaalisen tuen tarve oli suurta heti tapahtumien jälkeen niin tavallisten kansalaisten kuin tilanteessa toimineiden viranomaistenkin piirissä. Myös pitkäkestoisempaan tukeen tarvittiin suuri työpanos. Turun keskustan koulussa on tarjottu mahdollisuutta debriefingiin heti tapahtuman jälkeen.

Tapahtumapaikan ohi on juuri ennen ja jälkeen puukotuksia kulkenut lukuisia ihmisiä. Osa heistä on nähnyt tekojen verisiä seurauksia ja saanut tiedon, että tekijä on yhä liikkeellä. Nuoria on mennyt suojaan liikkeisiin ja pelännyt siellä. Nämä ovat todella traumaattisia kokemuksia, jollaisten jälkeen ammattihenkilöstö olisi määrätty kriisiapumenettelyiden piiriin. Vaikka elokuvaväkivalta on monelle arkipäivää, on aivan eri asia kohdata sellaista omassa arjessa. Paljonko Turussa on sellaisia nuoria, jotka eivät silloin kokeneet tarvetta purkamiseen, mutta oireita on ilmennyt kuukausien viiveellä?

Vaikuttaa siltä, että tapauksen seurauksia ei ole vielä saatu hoidettua loppuun. Teoilla vakava väkivalta tuli monen kohdalla hyvin konkreettisesti "omalle tontille". Turun ydinkeskusta on isolle joukolle päivittäinen oleskelu- ja kulkupaikka. Monet heistä ovat koulua käyviä nuoria. Omien kokemusteni mukaan tapaus on pyörinyt ja pyörii edelleen monien mielessä. Kävely torin kulman ohi tuo tapahtumat toistuvasti mieleen. Koputus luokan oveen saa ahdistuneen mielen ajattelemaan, että tuleeko sieltä kouluampuja.

Ei saa antaa pelolle valtaa -sanonta saa helposti merkityksen, että meillä ei ole mitään ongelmaa edelleenkään ja siksi ei saa nostattaa laineita, koska kaiken pitää jatkua kuten ennenkin. Sen korostaminen, että puukottaja oli yksittäinen tekijä, jolla uskotaan olevan mielenterveysongelmia viestittää vahvasti, että vastaavia tapauksia ei enempää voi tulla.

Väkivallantekoihin liittyvä hyssyttely ei ole ainakaan helpottanut ilmenneiden oireiden syiden tunnistamista yhdistämistä näihin tekoihin. Saattaa olla, että useilla nuorilla on edelleen päässään käsittämätön ristiriita: kaiken pitäisi olla hyvin, mutta kuitenkin sattuu karmeita ja tekijöitä ei voi syyllistää eikä turvatoimia voida korottaa. Ollaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut, eikä kukaan selitä juttua mitenkään. Poliisi näkyi katukuvassa jonkin aikaa, mutta pian sekin palasi entiselleen. Ehkä auttaisi, jos poliisi aktiivisesti kertoisi olevansa nyt valmiimpana.

Nyt tarvittaisiin nopeasti toteutettuna selvitys Turun keskustan kouluissa opiskelevien nuorten henkisestä hyvinvoinnista, missä verrokkiryhmät otettaisiin ihan muualta Suomessa. Tuloksia tarvittaisiin pian, jotta voitaisiin käynnistää ammattimainen kriisiapu haavoittuvimmille ryhmille. Näistä varmasti Puolalan koulun oppilaiden tulee olla aivan kärjessä, sillä he kävelevät joka päivä samaa mäkeä alas. Myös koulujen ja terveydenhuollon henkilökunnan valmiuksia tunnistaa jatkossa vastaavan kaltaisista tapauksista aiheutuvia viiveellä ilmeneviä oireita tulee parantaa.

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 16.1.2019.

Jätä kommentti

Tähdellä ( * ) merkityt kohdat ovat pakollisia.