Varusmiespalvelusta järjestävien tahojen edelleenkehitettävä harjoitusten suunnittelua ja toteutusta varusmiestenturvallisuuden parantamiseksi

”Ivalon tela-ajoneuvo-onnettomuudessa nousevat isossa kuvassa pitkälti esille samat asiat kuin Dragsvikin rannikkojääkäreiden ja Ivalon laskuvarjojääkäreiden onnettomuuksista viime vuonna julkaistuissa turvallisuustukinnoissa: harjoitusten suunnittelu ja toteutus sekä annettujen tehtävien toteutus turvallisuusasiat huomioiden”, toteaa tutkinnanjohtaja Timo Naskali.

Ivalon tutkinnassa harjoitussuunnitelman yhteydessä tehty riskikartoitus ei huomioinut tukitoimintoja, kuten siirtymiä osana riskinarviointia. Siirtymissä ei ollut riittävällä tasolla huomioitu ryhmien vaihtelevaa kokoa sekä niiden siirtoon vaadittavaa aikaa olemassa olevalla kalustolla.

”Puolustusvoimien liikenneturvallisuusmääräys velvoittaa kuljettajaa puuttumaan liikenneturvallisuuden kannalta kriittiseen toimintaan, kuten ylikuormaan, liian tiukkaan aikatauluun sekä turvavöiden käyttöön. Varusmieskuljettajalla ei kuitenkaan ollut Ivalon tapauksessa tosiasiallista mahdollisuutta toimia kuljettajan vastuun mukaisesti, sillä olosuhteet sekä harjoituksen suunniteltu aikataulu eivät tukeneet liikenneturvallisuusmääräyksen mukaista toimintaa. Lisäksi esimerkiksi Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen poikkeamailmoitusjärjestelmät eivät helposti mahdollista yhtenäistä samantyylisistä poikkeamista oppimista”, toteaa Naskali.

”Tämä tutkinta antoi hyvät mahdollisuudet pohjoisen Suomen monipotilasvalmiuden tutkintaan. Sota-harjoitusten määrät ovat lisääntyneet myös NATOon liittymisen myötä Suomessa. Pohjoisen suuronnettomuusvalmius on luonnollisesti skaalattu vallitseviin olosuhteisiin: harvaan asutuilla alueille, joissa resurssit ovat niukat ja etäisyydet pitkät. Valmius pohjaa pitkälti viranomaisyhteistyöhön. Tutkinnassa nousi esille, että eri toimijoilla – tässä tapauksessa Rajavartiolaitoksella sekä ensihoito- ja pelastuspalvelua tarjoavilla tahoilla - ei ollut riittävän hyvää tuntemusta toistensa käytänteistä onnettomuuspaikalla ja hoitoketjun eri vaiheissa”, kertoo Naskali.

Annetut suositukset kohdentuvat Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle ja koskevat harjoitusten suunnittelua, liikenneturvallisuuden parempaa huomiointia varusmiespalveluksessa sekä yhteistyömenettelyjen parantamista onnettomuustilanteissa.

Porin Prikaatin Säkylän varuskunnassa 16.4.2025 tapahtunut onnettomuus

Onnettomuustutkintakeskus julkaisee samassa yhteydessä Porin Prikaatin Säkylän varuskunnassa 16.4.2025 tapahtuneen onnettomuuden selvityksen. Varusmies jäi maastokuorma-auton telin molempien oikeanpuoleisten takapyörien alle ja loukkaantui vakavasti.

Onnettomuus tapahtui huoltotoimien yhteydessä maastoharjoituksesta palaamisen jälkeen.
”Kasarmin piha-aluetta käytetään useisiin eri toimintoihin, kuten pysäköintiin, liikkumiseen, varusteiden purkuun ja pakkaukseen, huoltotoimintaan sekä koulutustarkoituksiin. Piha-alueen molemmille reunoille pysäköidään ajoneuvoja, mikä pienentää käytettävissä olevaa aluetta. Henkilövahinkoriski kasvaa, kun aluetta käytetään moneen eri tarkoitukseen samanaikaisesti, ja siellä on raskasta ajoneuvoliikennettä”, toteaa johtava tutkija Timo Naskali.

Puolustusvoimat on tehnyt päätöksen oman turvallisuustutkinnan (TPT, työ- ja palvelusturvallisuus) suorittamisesta Säkylässä 16.4.2025 tapahtuneesta maastokuorma-auto onnettomuudesta. Selvitystyön perusteella arvioitiin, ettei Onnettomuustutkintakeskuksen tekemällä turvallisuustutkinnalla ole saatavissa merkittävää turvallisuutta edistävää lisätietoa muihin tapauksesta tehtäviin tutkintoihin nähden. Onnettomuustutkintakeskus ei käynnistä tapauksesta turvallisuustutkintaa.

Linkki Ivalon onnettomuuden tutkintaselostukseen ja tiivistelmään

Linkki Porin prikaatin onnettomuuden selvitykseen

Lisätiedot:
Johtava tutkija Timo Naskali, puh. 02951 50740