Tampereen jätteenkäsittelylaitoksen tulipalo nostaa esille sekä energiamarkkinoiden että alueellisen maankäytön haasteet

”Jätteenkäsittelylaitoksilla syttyy usein tulipaloja. Jos palot pääsevät leviämään, ne ovat vaikeita sammuttaa ja aiheuttavat merkittäviä haittoja. Vaikka tulipalot ovat yleisiä, niihin varautumista ei olla riittävästi kehitetty. Jätteenkäsittelylaitoksia ei myös tunnisteta pelastustoimessa tavanomaisista poikkeavina paloriskikohteina ”, kertoo tutkinnanjohtaja Timo Naskali.

Tulipalot saavat usein alkunsa itsesyttymisenä tai jätteen seassa olevasta vierasesineestä, kuten akusta.

”Jätteenkäsittelylaitoksissa syttyneet tulipalot tulisi ottaa yleisenä turvallisuuskysymyksenä: Turvallisuus lähtee kaikista, jotka jätettä sen eri vaiheissa lajittelevat kansalaisista jätteenkäsittelylaitoksiin, jotta jätteen sekaan ei päätyisi sinne kuulumattomia, mahdollisia syttymislähteitä”, painottaa Naskali.

” Energiamarkkinoiden muutokset, lämpimämmät talvikaudet sekä uusiutuvan energian kasvu ja jäteperäisen polttoaineen tuonnin lisääntyminen ovat vaikuttaneet kierrätyspolttoaineen kysyntään ja jätevirtojen hallintaan. Tämä puolestaan on tehnyt jätteenkäsittelylaitosten toiminnasta vaikeasti ennakoitavaa ”, toteaa tutkinnanjohtaja Timo Naskali.

Paitsi energiamarkkinoiden vaikeasti ennakoitavissa olevat muutokset, myös luvanvaraisen jätteenkäsittelyn ja maankäytön prosessit ovat pitkäkestoisia ja monimutkaisia. Kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa ja siihen liittyvät riskit jäävät usein huomioimatta. Ruskon jätteenkäsittelylaitoksen ympäristölupa mahdollisti jätemäärien kasvattamisen samalla, kun asuinalueiden kaavoitus ja rakentaminen etenivät. Viranomaisyhteistyön puutteiden ja tiedonkulun ongelmien seurauksena eri viranomaiset eivät ole riittävästi huomioineet toistensa toimivaltaan kuuluvien asioiden vaikutuksia.

”Tiivistettynä: viranomaisten kokonaiskoordinaation puute on mahdollistanut jätteenkäsittelytoiminnan kasvun sekä samanaikaisen asuinrakentamisen laajenemisen lähialueille. Haitoista kärsivät lopulta lähialueen asukkaat”, toteaa Naskali.

Koko toimialaa koskevat riskien hallintaan liittyvät puutteet. Ruskon osalta riskit, kuten esimerkiksi jätteen liiallinen kertymä, olivat tiedossa ja turvallisuudenhallintaan oli tehty suunnitelmia, mutta niiden hallitsemiseksi ei ollut kehitetty toimintatapoja tai niitä ei toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Valvontaviranomainen oli antanut laitokselle useita selvityspyyntöjä ja kehotuksia, jotka eivät kuitenkaan johtaneet parannuksiin – osin energiamarkkinoiden ennakoimattomuuden vuoksi.

Onnettomuustutkintakeskuksen suositukset kohdentuvat ympäristöministeriölle, sisäministeriölle ja Kuntaliitolle. Suositukset koskevat varautumista jätteenkäsittelyn toimintaympäristöön liittyviin nopeisiin muutoksiin, jätteenkäsittelylaitosten huomioimiseen tavanomaisista poikkeavina paloriskikohteina sekä viranomaistoiminnan koordinoimiseen erityisesti maankäytön suunnittelussa jätteenkäsittelyn ja asumisen osalta.

​Linkki tiivistelmään ja tutkintaselostukseen​

​Linkki tutkinnan esittelyyn (YouTube)Avautuu uuteen välilehteen​

Lisätiedot:

Tutkinnanjohtaja Timo Naskali, puh. 02951 50740