Varusmiesten harjoitusten suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaanenemmän resursseja

Varusmiehet olivat suorittamassa hyppyharjoitusta. Hypyt suoritettiin niin sanottuina pakkolaukaisuhyppyinä helikopterista. Pakkolaukaisuhypyissä hyppääjän laskuvarjon pakkolaukaisuhihna on kiinnitetty helikopterin lattiassa olevaan vaijeriin ja varjo aukeaa ulos hypätessä itsestään. Loukkaantuneilla varusmiehillä hihna jäi vasemman käden ”väärälle” puolelle, minkä seurauksena hihna kiristyi ulos hypätessä vasemman hauiksen ympärille ja repäisi voimakkaasti käsivarresta. Molemmat varusmiehet saivat olkavarteen vammoja. Toinen heistä joutui keskeyttämään varusmiespalveluksen. Kuntouduttuaan hän jatkoi varusmiespalvelustaan Utin jääkärirykmentin laskuvarjojääkärikomppaniassa seuraavan vuoden saapumiserässä.

Tutkinnassa nousivat esille erityisesti laskuvarjohyppytoiminnan harjoittelun suunnittelu ja toteutus, sekä laatujärjestelmän toimivuus ja tehokkuus.

”Laskuvarjojääkärien koulutuksessa käytetään pääsääntöisesti lentokonetta, eikä helikopterille ole esimerkiksi maaharjoittelumallia. Olosuhteet helikopterissa ja lentokoneessa ovat kuitenkin erilaiset: helikopterissa on ahtaampaa kuin lentokoneessa, pakkolaukaisuhihnan kiinnityspaikka on eri. Lentokoneessa hihna on kiinni kattovaijerissa ja helikopterissa vaijeri on lattiassa. Pakkolaukaisuhihnan takertumisen aiheuttamia riskejä ei ollut huomioitu harjoituksen riskiarvioinneissa”, kertoo tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta.

”Nyt varusmiehillä oli mukana vielä täyteen pakattu, suurikokoinen varusterinkka, joka hankaloitti uloshyppyä ja liikkumista jo valmiiksi ahtaassa tilassa. Suurikokoisen varusterinkan kanssa hyppäämistä ei ollut myöskään aiemmin harjoiteltu”, lisää tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta.

Onnettomuustutkintakeskus antaa tutkinnan perusteella kolme suositusta, jotka liittyvät laskuvarjohyppytoiminnan kouluttamiseen, laskuvarjohyppytoiminnan laatujärjestelmän toimivuuteen ja tehokkuuteen sekä turvallisuusjohtamiseen yleisemmin.

Linkki tiivistelmään ja tutkintaselostukseen

Lisätiedot:
Tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta, puh. 02951 50703