Nummelassa 27.3.2014 tapahtuneen lento-onnettomuuden välitiedote

Julkaistu 17.6.2014

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnassa on selvinnyt, että pienkone kääntyi pian lentoonlähdön jälkeen hyvin jyrkästi vasemmalle, sakkasi, joutui syöksyyn ja iskeytyi suurella nopeudella lentokentälle rullaustien ja pysäköintialueen viereen. Koneessa oli sakkausvaroitin, mutta se oli kytketty pois toiminnasta.

Kone oli koelennolla. Mukana ollut koelentäjä kuoli myöhemmin sairaalassa. Toinen koneessa ollut lentäjä säilyi hengissä. Häntä on kuultu tutkinnassa.

Tähänastisten tutkinnan perusteella kaartoon ja sakkaukseen on löydetty kaksi mahdollista syytä.

Ohjaajalla oli aiemmilla koelennoilla ollut tapana kaartaa pian lentoonlähdön jälkeen vasemmalle samassa paikassa kuin onnettomuuslennolla ja jatkaa nousua pääkiitotien päällä. Näin koelennolla olleen koneen nousu olisi voitu keskeyttää siten, että kone olisi voinut laskeutua kiitoalueelle.

Onnettomuuspäivänä kaarto tapahtui myötätuuleen. Kasvanut maanopeus on saattanut luoda väärän mielikuvan suuresta ilmanopeudesta. Lisäksi koneessa oli tavanomaista suurempi kuorma.

Toinen mahdollinen syy onnettomuuteen on lentokentän muun liikenteen väistäminen. Valvomattoman kentän pääkiitotiellä oli aamupäivästä alkaen hinattu varjoliitimiä ilmaan. Yksi niistä oli laskeutumassa noin 300 metrin päässä onnettomuuskoneen käyttämän kiitotien risteyksestä. Samaan aikaan hinauksessa käytetty mönkijä oli juuri ylittänyt sivukiitotien.

Joko molemmille tai toiselle ohjaajalle on saattanut syntyä mielikuva käynnissä olevasta hinauksesta ja koneen edessä mahdollisesti olevasta narusta, minkä vuoksi on ollut luonnollista välittömästi kaartamalla pyrkiä väistämään narua ja hinauslinjaa. Onnettomuuden tapahtuessa hinausnaru oli kuitenkin löysänä maassa ja mönkijä oli vasta matkalla seuraavaan hinaukseen.

Onnettomuuteen on ilmeisesti vaikuttanut myös ohjaajien ja varjoliitäjien tietämättömyys toisistaan. Kentän eri käyttäjäryhmillä ei ole käytännössä yhteistä toimintamallia kentän käytöstä.

Koelennot oli aiemmin tehty niin, ettei lentopaikalla ollut muuta liikennettä. Onnettomuuspäivänä ohjaajilla oli tieto siitä, että pääkiitotie oli suljettu. Varjoliitäjillä oli kuitenkin kentän päällikön lupa hinaustoimintaan pääkiitotiellä ja kiitoalueella. Heillä oli käsitys, että kenttä ja onnettomuuskoneen käyttämä sivukiitotie oli suljettu. Todellisuudessa sivukiitotien käyttö omaa harkintaa käyttäen oli sallittu.

Liikenneilmoitusten tekeminen valvomattomilla lentopaikoilla on hyvän ilmailutavan mukaista, mutta ei pakollista. Varjoliitäjät kuuntelivat jatkuvasti Nummelan kentän radioliikennettä ja tekivät myös itse liikenneilmoituksia. Lentokoneen ohjaajat eivät tehneet liikenneilmoituksia. Liikenneilmoitusten teko ilmailuradiolla olisi auttanut osapuolia ymmärtämään toistensa aikeita.

Tutkinta on edelleen kesken. Sen arvioidaan valmistuvan syksyllä 2014.

Lisätietoja:
Erikoistutkija Tii-Maria Siitonen, 0295 150 704