Onnettomuuden välittömäksi tekniseksi syyksi varmistui kaksoislataus

Julkaistu 2.2.2006

Rovajärven ampuma-alueella tapahtui 2.12.2005 kranaatinheitinonnettomuus, jossa kuoli yksi varusmies ja viisi loukkaantui vakavasti. Yksi heitinryhmän seitsemästä varusmiehestä selvisi ilman fyysisiä vammoja.

Onnettomuuden tutkintalautakunta on selvittänyt tapahtumien kulkua ja onnettomuuden syitä muun muassa tutkimalla rikkoutuneen kranaatinheittimen putkea ja löytyneitä kranaatin osia Keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa ja kuulemalla varusmiehiä ja kantahenkilökuntaa. Lisäksi on tutustuttu vuonna 2001 tapahtuneen kranaatinheitinonnettomuuden tutkinta-aineistoon, joka saatiin puolustusvoimilta ja poliisilta.

Putken vauriot, jäljet putken sisäpinnalla, kranaatin löytyneet osat ja jäljet niissä sekä 2001 tapahtuneen onnettomuuden tutkinta-aineisto viittaavat selvästi siihen, että onnettomuuden välittömänä teknisenä syynä oli kaksoislataus eli kranaatinheittimen putkessa oli laukaistaessa kaksi kranaattia. Mikään onnettomuuspaikalla tehty havainto, putken vaurio ja jälki tai kranaatin osa ei ole ristiriidassa kaksoislatauksen kanssa. Muut mahdolliset onnettomuuden välittömät syyt kuten putkeen syystä tai toisesta joutunut vieras esine, viallinen ampumatarvike tai vika kranaatinheittimessä, voidaan tutkintalautakunnan tarkastelun perusteella sulkea pois.

Seuraavat havainnot viittaavat kaksoislataukseen:

  • Putki on rikkoutunut kolmeen pääosaan, joissa on kaksi paineen kasvun aiheuttamaa laajentumaa likimain kranaatin pituuden etäisyydellä toisistaan
  • Putken sisäpinnalla on kummankin laajentuman yläpuolella kranaatin tiivistysurien jättämät iskemäjäljet merkkinä kranaatin pullistumisesta
  • Alempien tiivistysurien iskemäjälkien ympärillä, erityisesti alapuolella, on kranaatin kuoren osien iskemiä
  • Alempien tiivistysurien iskemäjälkien yläpuolella on kranaatin sytyttimen messinkiosien jättämiä jälkiä
  • Putken suuaukon sisäpinnalla on kranaatin rikkoutuneen pyrstön jättämiä alumiinijälkiä
  • Löytyneessä kranaatin teräksisessä välikappaleessa on kranaatin kuoren jättämiä painaumia ja kranaatin pyrstön jättämiä alumiinia sisältäviä jälkiä. Välikappale oli ollut kranaatin yläosassa sytyttimen ja kranaatin välissä.

Jälkien perusteella alempi kranaatti iskeytyi ylempään kranaattiin ja rikkoutui alhaalla putkessa, missä ovat alemmat tiivistysurien iskemäjäljet ja hajonneen kranaatin kuoren osien jättämät jäljet. Alemman kranaatin sytytin hajosi ja jätti jäljet putkeen. Välikappaleeseen tuli painauma ja alumiinijälkiä. On erittäin epätodennäköistä, että yksi kranaatti olisi voinut aiheuttaa sekä putken alaosassa että putken yläosassa havaitut jäljet. Vahingot ja löytyneiden kranaatin osien koko osoittavat, että kranaatit eivät räjähtäneet.

Vuoden 2001 onnettomuuden tutkintaan liittyneessä kaksoislatauskokeessa heittimen putkessa oli samanlaisia jälkiä kuin nyt. Niitä olivat muun muassa kahdet kranaatin tiivistysurien aiheuttamat jäljet ja ylemmän kranaatin pyrstön jättämät alumiinijäljet putken suulla. Kokeessa alempi kranaatti hajosi ja ylemmän kohtalo jäi epäselväksi.

Nyt tutkittavana oleva onnettomuus tapahtui kenttätykistön ja kranaatinheittimistön sota- ja ampumaharjoituksen viimeisenä päivänä, kun ryhmä ampui koulutustarkastusammuntaan kuulunutta iskua. Tarkoitus oli ampua yhden minuutin aikana yhdeksän kranaattia, joista ensimmäinen ja viimeinen yhteislaukauksena. Onnettomuuden tapahtuessa oli tarkoitus ampua kahdeksas kranaatti. Tähän asti ammunta oli sujunut hyvin kuten myös ryhmän useat aikaisemmat kovapanosammunnat. Kuulemisten perusteella kukaan heitinryhmään kuuluneista varusmiehistä ei ammunnan aikana epäillyt kaksoislatausta, minkä vuoksi muita syyvaihtoehtoja on selvitetty erityisen huolellisesti. Kantahenkilökuntaan kuuluvat kaksi valvojaa olivat onnettomuuden tapahtuessa joidenkin kymmenien metrien päässä. He eivät havainneet ennen onnettomuutta mitään poikkeuksellista. Heillä oli valvottavanaan kolme kranaatinheitintä.

Onnettomuustutkinnan seuraavassa vaiheessa pyritään selvittämään onnettomuuteen myötävaikuttaneita tekijöitä, jotka johtivat siihen, että kaksoislataus pääsi tapahtumaan. Tutkinnan tavoitteena on turvallisuuden parantaminen antamalla turvallisuussuosituksia, jotta vastaavat onnettomuudet voitaisiin välttää. Tutkintalautakunnan tarkoituksena on perehtyä muun muassa ammuntaan liittyvään varotoimintaan, toimintatapoihin kranaatinheittimillä ammuttaessa, koulutuksen antamiin mahdollisuuksiin ja rajoituksiin, ohjeistukseen, pelastustoimintaan, kranaattien ja kranaatinheitinten tekniikkaan sekä aikaisemmin Suomessa ja ulkomailla tapahtuneisiin onnettomuuksiin ja läheltä-piti-tilanteisiin. Lisäksi tehdään koeammuntoja ja jatketaan rikkoutuneen putken tutkintaa.

Tutkinnasta laaditaan julkinen tutkintaselostus. Tavoitteena on julkaista selostus vuoden kuluessa onnettomuudesta.

Lisätietoja antaa tutkintalautakunnan puheenjohtaja Tuomo Karppinen, p. (09) 1606 7641 tai 050 330 0174 ja tutkintalautakunnan jäsen Kai Valonen, p. (09) 1606 7902 tai 040 5009992.

Kuva 1. Kranaatinheittimen putki. Punaisilla nuolilla on osoitettu kaksi kohtaa, joissa on paineen kasvun aiheuttama laajentuma likimain kranaatin pituuden etäisyydellä toisistaan.

Kuva 2. Sinisillä nuolilla on osoitettu kaksi kohtaa, joissa on kranaatin tiivistysurien jättämät iskemäjäljet merkkinä kranaatin pullistumisesta.

Kuva 3. Lähikuva tiivistysurien iskemäjäljistä. Vasemmalla alhaalla putkessa ja oikealla ylhäällä putkessa olevat jäljet.

Kuva 4. Kranaatin kuoren osien iskemiä alempien tiivistysurien jälkien alapuolella. Iskemissä näkyy kranaatin kuoren urituksen jättämät jäljet.

Kuva 5. Alempien tiivistysurien iskemäjälkien yläpuolella olevat kranaatin sytyttimen messinkiosien jälkiä.

Kuva 6. Kranaatin rikkoutuneen pyrstön jättämiä alumiinijälkiä putken suuaukon sisäpinnalla.

Kuva 7. Teräksinen välikappale, jossa on nuolella osoitettu kranaatin kuoren jättämä painauma. Painaumassa näkyy kranaatin kuoren urituksen jättämät jäljet.

Liitetiedostot