Isossa kuvassa joudumme aina esittämään kysymyksen, onko turvallisuus otettu riittävästi huomioon toiminnassa ja pystyykö meidän toimintamme tuottamaan turvallisuutta edistäviä suosituksia. Alla hiukan pohdintaa päätöksen takana.

Kommenttina viranomaistoiminnan tiedottamisen hitauteen: palotutkinnat nojaavat aina poissulkemiseen tekijöissä, mikä puolestaan vie aikaa. Tutkintalinjoja on usein monta ja niihin riittävien vastausten saaminen vie usein aikaa.

Julkisuudessa on enemmän ja vähemmän käyty keskustelua palon leviämisestä, palo-osastoinnista, rakenteista jne. OTKESin viestinnästä katsottuna keskustelu on ollut ehkä hivenen sivuraiteella: palo ei meillä olevien selvitystietojen mukaan levinnyt muihin asuntoihin.

Asukkaat joutuivat viranomaisten päätöksellä usean kuukauden kestävään evakkoon omista asunnoistaan, johon heille myös jäi paljon omaisuutta. Tutusta asumisympäristöstä evakkoon joutuminen viranomaisen tekemän päätöksen kautta on aina asukkaalle ahdistusta ja suruakin tuova kokemus, mutta taustalla on selkeä jokaisen asukkaan terveyttä koskeva päätös. Asunnot eivät ole asumiskelpoisia. Lisäksi niihin tulleiden savu- ja vesivahinkojen korjaaminen vaatii sitä, että niissä ei asuta korjausten aikana. Nämä vahingot eivät kuitenkaan riitä turvallisuustutkinnan käynnistämiseen.

Palo-osastointi piti siinä mielessä, ettei itse palo levinnyt muihin asuntoihin. Kyllä, palo levisi katolle ja paikkatutkijamme kävivät paikan päällä katsomassa rakenteita ja saimme riittävän tiedon myös siitä, mikä mahdollinen palon leviämismekanismi kattorakenteisiin oli.

Kun paikkatutkijat saivat riittävän käsityksen siitä, että vuoden mittaisella turvallisuustutkinnalla ei lisättäisi rakentamisen turvallisuutta tai paloturvallisuutta, ei ollut myöskään tarvetta jatkaa paikkatutkintaa. Kuten paikkatutkintaan kuuluu, kävimme keskustelua paikalla olleiden palontutkijoiden kanssa ja jaoimme omat havaintomme ja käsityksemme heille.

Selvittäessämme Jyväskylän Palokan paloa, rakennussuunnittelusta ja -prosessista löytyi nopeasti selkeitä turvallisuuspoikkeamia, joten käynnistimme tapauksesta turvallisuustutkinnan. Kalasataman palon tapauksen selvitystä tehdessämme emme yhtä vakavia puutteita löytäneet.

Vääjäämätön kysymys kuuluu nyt, että miksi OTKES ei käynnistä turvallisuustutkintaa. Päätöksemme on aina itsenäinen ja riippumaton, vaikka toki välillä lähdemme ehdotuksesta liikkeelle. Ehdotuksen arviointi tehdään kuitenkin aina. Välillä vaikuttaa siltä, että turvallisuustutkinta käynnistetään ”kevyestä töytäisystä” esimerkiksi ilmailussa ja samalla jätetään joku isommalta vaikuttava tapahtuma tutkimatta. Osin tätä selittää kansainvälinen säädöstö, joka liikennemuodoissa (ilmailu, vesiliikenne, raideliikenne) asettaa tutkintavelvoitteen tietylle tasolle. Muissa kuin liikennemuotoja koskevissa tapauksissa tällaista kansainvälistä velvoitetta ei ole. Turvallisuustutkinnan käynnistäminen on kuitenkin aina itsenäinen päätös OTKESissa.

Turvallisuustutkintalaissa (525/2011) ohjaa meidät tutkimaan seuraavia asioita:

”Turvallisuustutkinnassa selvitetään tapahtumien kulku, syyt ja seuraukset sekä tehdyt pelastustoimet ja viranomaisten toiminta.

Tutkinnassa selvitetään erityisesti, onko turvallisuus otettu riittävästi huomioon onnettomuuteen johtaneessa toiminnassa sekä onnettomuuden tai vaaran aiheuttajina taikka kohteina olleiden laitteiden ja rakenteiden suunnittelussa, valmistuksessa, rakentamisessa ja käytössä. Lisäksi selvitetään, onko johtamis-, valvonta- ja tarkastustoiminta asianmukaisesti järjestetty ja hoidettu. Tarvittaessa on myös selvitettävä mahdolliset puutteet turvallisuutta ja viranomaisia koskevissa säännöksissä ja määräyksissä.”

Tehtyjen selvitystöiden perusteella OTKES ei käynnistä turvallisuustutkintaa palosta muun muassa seuraavilla perusteilla:

• Ei uhreja (loukkaantuneita tai kuolleita)
• Pelastustoimet (evakuointi) sujuivat hyvin
• Kattorakenteiden palon sammuttamistoimet ovat pelastustoimen vastuulla ja he tekevät arvion siitä, mitä sammutetaan ja koska. Nyt sammutustoimista ei aiheutunut merkittävää vaaraa sivullisille.
• Ei ole tiedossa sellaista rakenteellista ongelmaa, joka vaatisi lähes vuoden turvallisuustutkinnan.
• Turvallisuustutkinnassa ei selvitetä vastuullisuus- tai syyllisyyskysymyksiä – tämä on muiden viranomaisten tehtävä. He jatkavat tästä.

Emme käynnistä tapauksesta turvallisuustutkintaa, koska sille ei olemassa olevan tiedon valossa ole perusteita, eikä se olisi perusteltua veronmaksajien rahojen käyttöä – tai meidän resurssiemme kohdentamista. Meidän tutkintamme ei Kalasataman tapauksessa pystyisi tuottamaan merkittävää uutta turvallisuushyötyä – konkreettisesti suosituksia yleisen turvallisuuden parantamiseksi tai vastaavien tapausten ennalta ehkäisemiseksi.

Meiltä on kysytty, että täytyykö ihmisten pelätä kerrostaloasumista. Tätä on perusteltu esimerkiksi sillä, että OTKES antoi parisen viikkoa sitten parveketurvallisuutta koskevan onnettomuusuhkailmoituksen. Asioilla ei ole yhteyttä toisiinsa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) on antanut hyviä ohjeita tulipalotilanteita varten, kuten se, että rappukäytävään ei pidä mennä, jos siellä on savua. Linkki SPEKin ohjeisiinAvautuu uuteen välilehteen/Avautuu uuteen välilehteen

Kerrostalo on turvallinen paikka asua ja elää, eivätkä yksittäiset tapahtumat muuta asiaa.