Suomeksi - På svenska - In English

Onnettomuustutkintakeskus

Onnettomuustutkintakeskus

Etusivu » Ajankohtaista » Tiedotteet » 2017 » Onnettomuustutkintakeskus antaa turvallisuussuosituksia säteilyturvallisuuden parantamiseksi

Onnettomuustutkintakeskus antaa turvallisuussuosituksia säteilyturvallisuuden parantamiseksi

Julkaistu 21.3.2017

Radioaktiivisia pienjätteitä käsittelevän yrityksen tiloissa sijainneesta rikkoontuneesta säteilylähteestä (umpilähde) levisi radioaktiivista ainetta yrityksen omiin ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) tiloihin maaliskuussa 2016. Radioaktiivisesta vuodosta ei aiheutunut terveydellistä haittaa tapahtumaan osallisille eikä ympäristölle, koska vuotanut määrä oli vähäinen. Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) antaa neljä suositusta vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi ja säteilyturvallisuuden parantamiseksi.

Aineen leviämisen paljasti tapahtumaketju, joka alkoi 7.3.2016, kun STUKin toimitilan katolla sijaitsevasta radioaktiivisuutta mittaavasta ilmankerääjästä analysoitiin kohonnut, joskin erittäin pieni pitoisuus radioaktiivista cesiumia (Cs-137[i]). Ihmisen tulisi hengittää havainnon kaltaista ilmaa yhtäjaksoisesti 1 600 vuoden ajan ennen kuin normaali vuosittainen säteilyannos ylittyisi. Säteilylähde oli käytöstä poistettu teollisuuden mittalaite, jota toiminnanharjoittaja oli purkamassa lähteen loppusijoittamista varten.

Säteilyn alkuperä paikallistettiin 8.3.2016 rakennuksen kellarikerrokseen, jossa sijaitsee STUKin tilojen lisäksi pienjätteitä käsittelevän yrityksen toimitila ja varasto. Yrityksen ja STUKin tilojen likaantuminen radioaktiivisella aineella aiheutti mittavat puhdistustoimet, jotka ovat olleet vaikeat järjestää, kalliit ja pitkäkestoiset.

OTKES suosittaa, että radioaktiivisten pienjätteiden käsittelyä suorittavat toimijat ottavat käyttöön säteilyturvallisuusohjeiston mukaiset toimenpiteet lähteiden eheyden varmistamiseksi niitä vastaanotettaessa, kuljetettaessa, käsiteltäessä ja loppusijoitukseen pakattaessa.

Tapahtunut onnettomuus osoitti, että radioaktiivisten pienjätteiden käytöstä poistossa ja loppusijoittamiseen tähtäävissä toimissa on käytännössä laiminlyöty poikkeaviin tapahtumiin varautuminen, kuten lähteen rikkoontumiseen ja rikkinäisen lähteen käsittelyyn liittyvien toimien toteuttaminen.

Toiseksi OTKES suosittaa, että STUK määrittää yksiselitteisesti, miltä osin säteilyturvallisuusohjeisto on velvoittavaa, miltä osin ohjeellista sekä valvoo ohjeiston toteutumista yhtenäisin toimitavoin ja viestii asiasta alan toimijoille.

Alan toimijoiden parissa on eriäviä näkemyksiä säteilyturvallisuusohjeiston velvoittavuudesta. Tämän vuoksi alalla on erilaisia käytänteitä muun muassa pyyhkäisynäytteiden ottamisessa säteilylähteitä käsiteltäessä.

OTKES suosittaa myös, että sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö luovat yhteistyössä radioaktiivisen jätteen lupien myöntämiseen ja valvontaan menettelyt, joilla varmistetaan, että kaikki Suomessa syntynyt radioaktiivinen jäte voidaan turvallisesti käsitellä, varastoida ja loppusijoittaa maassamme siltä varalta, että sen palauttaminen maahantuojien kautta valmistajamaahan osoittautuu epätarkoituksenmukaiseksi tai mahdottomaksi.

Ydinvoimalaitosten ulkopuolella syntyvän radioaktiivisen jätteen (pois lukien valtion pienjäte) käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen ei ole yhdenmukaisia menettelyitä. Näiden lupien myöntäminen ja valvonta ovat hajautuneet useille viranomaistoimijoille. Suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla on olemassa hyväksytyt menettelyt laitoksilla syntyvän radioaktiivisen jätteen käsittelyyn ja loppusijoittamiseen, mutta ydinvoimalaitosten käyttöä koskevat luvat eivät mahdollista käsittelemättömän jätteen loppusijoittamista.

Lisäksi OTKES suosittaa, että STUK luo viestintäänsä menettelytavat, jotka takaavat viestinnän toimivuuden täysvalmiuden lisäksi myös perusvalmiuden ja tehostetun valmiuden tilanteissa. Viestinnän ohjeet tulee päivittää ja yhtenäistää. STUKin tulee myös luoda valmius viestiä molemmilla kotimaisilla kielillä ja englanniksi myös virka-ajan ulkopuolella.

STUKilla on toimintatapamalli viestinnän osalta täysvalmiuden tilanteita varten. Tiedotusvälineiden kiinnostuksen aiheeksi saattaa kuitenkin nousta aiheita ja tapahtumia, jotka eivät STUKin oman määrityksen mukaan ole valmiustilanteita. Lisäksi modernissa mediatoimintaympäristössä viestintä on välitöntä ja kokoaikaista. STUKilla tuleekin olla valmius viestiä virka-ajan ulkopuolella myös normaalioloissa ja tilanteissa, joissa ei heti pystytä määrittelemään onko kyseessä valmiustilanne vai ei.

Lisätiedot:
Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi, puh. 0295 150 701 (Twitter: @VPNurmi)Johtava tutkija Esko Värttiö, puh. 0295 150 708

@OTKES_SIAF (Twitter)